maanantai 21. joulukuuta 2015

Järvilohet kasvavat entistä paremmin Näsijärvellä

Aiemmin Näsijärven järvilohi oli poikkeuksetta hyvin laiha verrattuna muiden vesistöjen veljiinsä, mutta toisin on ollut tänä vuonna. Aikaisemmin 70cm mittaiset järvilohet painoivat keskimäärin noin 3kg+, mutta kuluvana vuonna 65-68cm mittaiset järvilohet ovat saattaneet painaa lähes 4kg. Mikä on saanut tämän  aikaan?

Aikaisemmin istukkaiden ongelmana on ollut hidas kasvuvauhti, koska järven muikkukanta oli verrattain isokokoista. 35-40cm istukkaalla oli hyvin vaikeaa syönnöstää, kun muikut olivat 15-20cm mittaisia. Isoja muikkuja on Näsijärvessä edelleen, mutta havainnot muikunpyytäjiltä vahvistavat sen että Nässyssä on nykyään merkittävästi myös pienempikokoista muikkua. Tämän johdosta järvilohet sekä myös taimenet ovat päässeet kasvamaan huomattavasti nopeammin ja kalat ovat todella tuhdissa kunnossa. Samaan aikaan järven eteen on tehty paljon arvokasta työtä, joka yhdessä parempien olosuhteiden kanssa on saanut aikaan paremman tilanteen kuin miesmuistiin.

Viime reissulla kala oli siirtynyt aavistuksen matalampaan penkkaan ja emme tavoittaneet kaloja aivan syvän päältä. Erään niemenkärjen kohdalla plaanari hyökkäsi peruuttamaan sitä vauhtia, että tiesimme kyseessä olevan paremman kalan. Taas tälläkin kertaa järvilohi jatkoi uimistaan sivulle, jolloin mukaan kertyi joukko muita siimoja. Mikäs kiire meillä vesillä oli, joten otimme kalan rauhassa kyytiin. Yleensä kun olet itse rauhallinen, niin on kalakin. Turha repiminen ei saa koskaan mitään hyvää aikaan. Järvilohi nostettiin veneeseen, mitattiin sekä punnittiin. Kalalla oli pituutta 68cm ja painoa 4kg. Tämän jälkeen kala laskettiin takaisin kasvamaan ja teimme alustavat tärskyt marraskuulle 2016, jolloin lohella on painoa 6kg. Katsotaan pitääkö lohi lupauksensa, me olemme ainakin paikalla;)
Järvilohi CR 68cm/ 4kg - ensi vuonna uusi yritys 6kg painoisena?


Osassa keskusteluista on tullut esille se asia, että kuinka hyvässä tilassa Näsijärvi tällä hetkellä on. Itse en muista, että oman uistelu-urani aikana järvi olisi vielä kertaakaan ollut näin hyvässä kunnossa. 90- luvulla kalaa saatiin paljon, mutta omat uisteluni olivat silloin vähäisiä nuoren miehen soutureissuja. Haluan tuoda kuitenkin esiin huoleni järven suhteen, koska nykyinen tilanne voi murentua yhden kauden aikana, jos emme ajattele päivää pidemmälle. Nykyiset istutusmäärät ovat vähäisiä ja tulevat vähentymään seuraavan parin vuoden aikana, koska määrärahoja on entistä vähemmän. Myös monet uistelijat ovat ottaneet järvestä liian paljon kaloja, koska Näsijärven kanta ei kestä sitä, että samalla reissulla otetaan 3 mittakalaa veneeseen tai jopa enemmän. Tämä on erittäin lyhytnäköistä toimintaa, jolla vaarannetaan järven tulevaisuus. Ruokalan saa jokainen ottaa, mutta se seuraava pitääkin jo päästää takaisin. Tämä on sitä toimintaa, joka tähtää tulevaisuuteen. Joskus kuulee puhuttavan, että Ruotsin suurilla järvillä saa ottaa useamman kalan päivässä. Tämä pitää hyvin paikkansa, mutta pitää muistaa, että istutusmäärät ovat moninkymmenkertaiset. Meillä Suomessa istutusmäärät ovat verrattain pieniä ja historia on näyttänyt monesti, että kuinka järvi voidaan kalastaa tyhjäksi hyvinkin nopeasti. Olisiko aika ottaa oppia menneisyydestä sekä katsoa mallia naapurimaamme Ruotsin toiminnasta sekä erinomaisista tuloksista?

Takaisin laskettu kala on myös yhtä lailla saatu sekä antaa myös samalla hyvän fiiliksen. Ensimmäinen kerta kirpaisee aina, mutta tämän jälkeen asian varsinaisen merkityksen alkaa ymmärtämään. Ja mikä hienompaa kuin saada seuraavalla kaudella 6kg painoisia jalokaloja, kun tietää samalla, että on ollut itse edesauttamassa tilanteen kehittymistä.

Kireitä siimoja ja pitäkää maltti mukana!

maanantai 14. joulukuuta 2015

Syöntipiikki alkaa usein ilmanpaineen muutoksesta

Toistakymmentä vuotta olemme keränneet erilaista dataa koskien kalastustamme, jossa on kirjattu muistiin itse kalojen lisäksi: tuulen suunta, tuulen voimakkuus, vallitseva sääolosuhde, tarkka ottipaikka sekä mahdolliset uisteluteknikkaan liittyvät merkinnät. Se mikä on jäänyt vähemmälle huomiolle, niin on ollut ilmanpaine. Olen lukenut paljon kirjoituksia koskien sitä, että millainen vaikutus ilmanpaineella on kalojen aktiivisuuteen. Vahva näppituntuma on ollut siitä, että ilmanpaineen muutos on aina hyvästä, tapahtuipa se sitten kumpaan suuntaan tahansa. Pitkään samanlaisena jatkunut ilmanpaine ei yleensä lisää kalan aktiivisuutta ja tämä näkyy saalismäärissä.
Jotta hommaa saadaan oikeasti seurattua aktiivisesti, niin nykyisin käytän rannekelloa, jolla ilmanpainetta on kätevä seurata. Tämän lisäksi hankin muutaman "ilmapuntarin", joista toinen on kotona ja toinen veneessä. Toinen neula(kultainen) voidaan laittaa siihen, että missä ilmanpaine on ollut, jotta voidaan seurata mahdollisia muutoksia alkuarvoon.
Kätevät ilmapuntarit ilmanpaineen seurantaan

Loppukaudesta on ollut selvästi havaittavissa muutama selkeä asia, että jos muutaman matalapaineisena jatkuneen päivän jälkeen koittaa selkeä korkeapaineen muutos, niin kala aktivoituu selvästi. Niinä päivinä, kun talvi on saapunut etelään ja taivas on kirkastunut pakkasta varten sekä yöllä on sadellut lunta, niin seuraava päivä on ollut SE hetki jolloin on kannattanut olla vesillä. Viime reissulla itsekin valitsimme juuri sellaisen päivän, kun ilmanpaineen oli ennustettu nousevan vahvasti. Tämä kannatti, kun päivän aikana tapahtumia oli mukavasti sekä isompi jalokala oli syönnillä.

Eräs venekunta valitsi myös Näsijärvellä juuri sellaisen päivän uistelua varten, jolloin ilmanpaine oli vahvasti nousujohteinen. Olin vinkannut, että kala varmasti tulee aivan kalvoon syvänteen päälle, kun  vesikin oli noin 5- asteista. Loppuillasta saatiin vahvistus sille, että kala oli hyvällä syönnillä. Joulupöytään tuliaisiksi oli kantautunut nelosen järvilohi sekä runsas kolmosen taimen. 
Kohonnut ilmanpaine aktivoi Näsijärven jalokalat


Viime aikoina on tapahtunut selkeä muutos siinä, että putkiuinti on alkanut taas toimimaan, vaikka tynnyriuinti oli pitkään se, jolla kaloja vain saatiin. Tällä kertaa putkiuintiin viritetyt Anchovy Bullet Roll Ocean Blue sekä Coho Blue olivat päivän ottihuput. 

Kuinka sitten suunnitella seuraava reissu ilmanpaineiden mukaan? Onneksi tietoa on saatavilla paljon ja esimerkiksi Forecan sivuilla on hyvä ilmanpaine-ennuste, jonka mukaan näkee seuraavien vuorokausien ilmanpaineen muutokset. Aina reissua ei voi ajoittaa optimaaliseen olosuhteeseen, mutta jos asiaan voi vaikuttaa, niin suosittelen tekemään näin. 

Jatkossa tulemme keräämään talteen ilmanpaineen lukemia, kun kala saadaan siiman päähän. Lisäksi kirjaamme ylös mahdolliset lähiajan muutokset ja siinä Suunnon kello on oiva apukaveri. Erityisen kätevä on kellon toiminto, jossa järjestelmä piirtää ilmanpaineen muutoksesta havainnollistavan käyrän viimeisen 24h ajalta, josta käy ilmi ilmanpaineen vaihteluvälit sekä mihin suuntaan ilmanpaine on menossa. Mielenkiintoista on myös vuosien päästä tutkia, että onko tässä eroa esimerkiksi järvärin ja taimen välillä? Aika näyttää, että onko ilmanpaineella enemmän vaikutusta toisen lajin aktiivisuuteen. Monihan väittää juuri järvilohen olevan herkkä ilmanpaineen muutoksille. 

Kireitä siimoja ja nousujohteisia ilmanpaineita!

lauantai 5. joulukuuta 2015

Päiväkohtaiset kiintiöt ja henkilökohtaisen alamitan nostaminen

Tänä syksynä olemme saaneet nauttia monessa vesistössä alamitan noston vaikutuksesta kalojen kokoon. Monesta vesistöstä on saatu moneen vuoteen enemmän yli 60cm mittaisia järvilohia sekä taimenia. Tämä on selvä osoitus siitä, että 60cm alamitta toimii ja tuottaa tulosta. Moni kalastaja on saanut kokea hienoja elämyksiä vesillä ja siiman päässä onkin hyppinyt 3-4kg painoinen lohikala, kun aikaisemmin perinteinen 50cm istukas hädin tuskin räikkää huudatti. Onko kaikki nyt hyvin vai pitääkö asiaa jalostaa vielä eteenpäin?

Vetouistelussa on selkeä joukko innokkaita harrastajia, jotka käynyt merilohen perässä Itämeren altaalla kalastamassa, toiset kotimaan rannikolla ja toiset aina Ruotsin rannikolla saakka. Osa puolestaan kalastaa Ruotsin suurilla järvillä tai Äänisen aalloilla. Kalasaalit ovat välillä hurjia ja moni uistelija on syksyn tullen saanut kauden "ruokakalat" pakkaseen. Kun koittaa kotimaan syysuistelu sisävesillä, niin on hyvä pitää maltti mukana. Omasta mielestäni aktiivi uistelijalle ei pitäisi olla mitään ongelmaa pitää alamittana niin järvilohen sekä taimenen kohdalla 65cm mittaa. Tämän lisäksi yhden kalan päiväkiintiö pitäisi hyvin riittää kaikille.

Olen huomannut tänä syksynä, että moni venekunta on saanut hyvinä päivänä vesiltä 2-4 mittakalaa. Tässä vaiheessa pitäisi olla perusteltua, että tämän yhden ruokakalan jälkeen muut kalat vapautetaan takaisin vesistöön. 60cm mittainen järvilohi tai taimen on parhaassa kasvuiässä, sekä suurin kasvupotentiaali on vielä hyödyntämättä . Tämän johdosta 60-64cm mittaisten kalojen vapauttaminen olisi hyvin tärkeää. Jos näin toimitaan, niin olen aivan varma että yhä useammasta vesistöstämme aletaan samaan oikeasti isoja kaloja, joiden painot liikkuvat 5-8kg välillä.

Muistan kolmisen vuotta sitten, että kuinka paljon kirpaisi päästää takaisin vapauteen mittakala, mutta perustelimme tätä sillä, että se on satsaus tulevaisuuteen. Nykyään ei tuota ongelmia päästää takaisin mittakalaa, vaan tästä saa itselle suorastaan hyvän fiiliksen. Otamme pääasiassa yli 70cm mittaisia kaloja, mutta mikäli näitä tulisi useampi samana päivänä, niin ylimääräiset vapauttaisimme suosiolla. Kynnys on Suomalaisille vetouistelijoille korkea, mutta pitää nähdä kokonaiskuva, että mihin tällä tähdätään. Ymmärrän vähemmän aktiiviset uistelijat sekä ne venekunnat, joiden kohdalle osuu "jackpot" kerran elämässä. Heillä on oikeus nauttia hetkestä ja toimia olemassa olevien säännösten mukaisesti. He eivät varmasti vapauta mittakalaa, eikä heidän tarvitsekaan. Itse pyrin puhuttelemaan aktiiviporukkaa, jotka teoillaan vaikuttavat järvien lohikantaan sekä näyttävät vahvaa esimerkkiä toiminnallaan.

Näsijärven 62cm mittainen järvilohi saa vapautensa

Tämäkin kala on ensi syksynä +4kg painoinen

Haastan sisävesien uistelijat pitämään ja nostamaan henkilökohtaisen alamittansa 65cm tasolle sekä pitämään päiväkiintiönä yhtä jalokalaa. Tämä kehitys takaisi sen, että olemme tulevaisuudessa entistä lähempänä naapurimaamme Ruotsin kalavesien tilaa. Hetkessä emme sinne pääse, mutta suunta on oikea. Kun vesistöissämme ui tarpeeksi 4-6kg painoisia jalokaloja, niin ei tee edes mieli ottaa saaliiksi vajaan kolmen kilon painoista jalokalaa. Yhä harvempi uistelija pyytää nykyään kaloja täysin ravintomielessä ja ruokakunta olisi riippuvainen siitä, että mitä "kalastusalus" rantaan tuo. Monesti veneeseen nostettu +60cm mittainen järvilohi on jo tuottanut sen mahtavan elämyksen, eikä muuta tarvita. Meidän venekunnalle vapautettu kala on aivan yhtä lailla saatu kala, kuin "kalikalla" kalautettu yksilö. 

65cm/ 3.45kg taimen päästettiin takaisin Näsijärveen hienon taistelun jälkeen

Vetouistelu on täynnä valintoja, millaisia valintoja sinä haluat tehdä tulevaisuudessa? Kalaa saa edelleen ottaa, mutta tärkeää on pitää mielessä vesistön tila ja tulevaisuus. Kireitä tasapuolisesti!

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Nässyllä alkaa tapahtumaan vedenlämmön ollessa 7- astetta

Moni on jo mahdollisesti nostanut veneensä ylös Näsijärvellä, vaikka paras aika alkaa vasta nyt. Vedenlämmön ollessa 8-10 astetta on yleensä hieman seesteisempi aika, jolloin kalantulo vaihtelee kovasti. Yksittäisinä päivinä kalaa voi tulla hyvin, mutta on hieman hakemista että ovatko jalokalat vielä selkävesillä vaiko rantapenkassa.

Esimerkiksi viime kaudella saimme 80% mittakaloistamme vedenlämmön ollessa 3-5 astetta, joka kertoo siitä, että Näsijärvi on kuitenkin pohjimmiltaan loppukauden paikka. Joulukuussa kannattaa ehdottomasti käydä vesillä niin paljon kuin vain mahdollista. Tällä hetkellä vedenlämmöt liikkuvat tuolla 6.5 asteen nurkilla, joka tarkoittaa sitä, että hyvällä tuurilla uistellaan vielä tammikuussa, todennäköisesti ainakin vielä joulun nurkilla.

Kun vedenlämmöt alkoivat olla 7- asteen nurkilla, niin tiesin että nyt on iskun paikka. Näin olivat muutamat muutkin tutut venekunnat analysoineet. Ensimmäinen venekunta avasi pelin edellisenä päivänä, joka tuotti 3kg järvilohen Näsinselältä. Järvilohi nappasi syvän päällä uitettiin täkyraksiin, jossa oli reilu vapautuspituus. Ottipaikalla vedensyvyys oli 33m.

Näsinselän kolmonen

Seuraavaksi oli meidän vuoro avata peli, ainoana erona se, että pyyntipaikkana oli Koljonselkä. Oli selvästi havaittavissa, että muikut alkavat parveutua rantojen läheisyyteen, mutta pysyvät vielä noin 15-25m vedessä. Vielä muikut eivät olleet aivan matalikoiden reunalla, mutta pian sekin aika tulee. Veto painotettiin vielä 20m lukemien päälle, jossa alkoi selvästi olla melkoisia parvia. Oli melkein ajankysymys, että koska kalaa alkaa tulemaan. Kala söi pitkin päivää hyvin, mutta nämä olivat pienempää kaliberia. Klo 13:00 räikkä ujelsi ja lohi oli ilmassa. Selvästi isomman puoleinen järvilohi - siitä ei ollut epäilystä! Järvilohi nappasi pinnassa uitettuun Anchovy Specialiin, jossa painotusta oli 10g. Vapautuspituus uloimmassa plaanarissa 100m. Useiden hyppysarjojen kautta lohi kellistettiin veneeseen. Kyseessä olikin pullea yksilö, jonka strategiset mitat olivat 67cm/ 4,1kg. Tämän mallisia järvilohia soisi olevan enemmänkin Näsijärvellä.
Koljon vankka järväri

Lumi kävi maassa Pirkanmaalla ja osa varmaan pelästyi, että tässäkö se vetokausi oikein oli? Seuraavan 10 päivän sääennusteet lupaavat hyvin lauhaa keliä, joten vetouistelijan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että vesille mars! Järvilohia on saatu erinomaisesti istutusmäärään nähden, mutta missä ovat taimenet? Tämän näyttää joulukuu...

Kireitä!

Oikealla tekniikalla hurjia saaliita sekä ennätyskaloja

Käsittelin aikaisemmin lyhyesti eräässä kirjoituksessa pitkiä vapautuspituuksia. Tämän jälkeen olen saanut suuren määrän yhteydenottoja, joissa on toivottu tarkempia ohjeita pitkien vapautuspituuksien käyttöön. Yhtenäistä kaikille tapauksille on ollut se, että selkeästi monikaan ei käytä kovin pitkiä vapautuspituuksia. Hyvin monelle tämä on ollut täysin uusi ja vieras asia. Mikään automaattinen toiminto se ei ole, että jos laitat pitkät vapautuspituudet, niin räikkä alkaa päristä. Mutta useammin se alkaa pärisemään, siitä olen aivan varma. Uistelupäivän aikana pitää kokeilla paljon erilaisia tekniikoita, muistaa tarkistaa täkyrakseja sekä virittää niitä erilaisiin uinteihin. Täkyraksien uinneista löytyy kattava videosarja täältä. Vetosetin tulee kuitenkin koostua kokonaisuudessaan pitkistä vapareista oikeissa paikoissa, veneen lähellä olevista painotetuista sivutönköistä sekä oikeanlaisista takilasäädöistä. Joku näistä toimii aina jossain muodossa, mutta keskimäärin pitkät vaparit toimivat keskimääräistä useammin. 

Heinosen Tommin venekunta aloitti alkusyksystä pidempien vapautuspituuksien käytön, joka johti heti avausreissulla hyviin tuloksiin kotoisalla Näsijärvellä. Puhuimme Tommin kanssa, että heillä oli tulossa reissu Saimaan aalloille. Tällöin oli puhetta, että myös Saimaalla kannattaa käyttää reiluja vapautuspituuksia. Mietin itsekseni juuri la:na, että kuinkahan jätkillä menee Saimaalla, kunnes puhelimeen saapui komea kuva järvilohesta. Sivuplaanariin oli laskettu vapautuspituudeksi 170 jalkaa ja painotusta oli tällä kertaa 20g. Vain vajaan puolen tunnin vedon jälkeen järvilohi oli ahmaissut salakan ja Rhino- täkyraksin yhdistelmän - se oli menoa sitten! Jätkät kampesivat Saimaan aalloilta veneeseen järvilohen, jolla oli painoa 6.85kg. Tämä oli venekunnan uusi järvilohiennätys kotimaan vesillä ja suuret onnittelut tästä kalasta. Olisiko tätä kalaa saatu ilman reilua vapautuspituutta, se jää jokaisen arvailujen varaan?

Saimaan järvilohi 6.85kg - Rhino raksihuppu kulta/violetti

Samaan aikaan hieman toisella suunnalla kalasteli myös eräs toinen Pirkanmaalainen kalamies. Hän puolestaan kyseli perjantai- iltana, että kannattaisiko hänenkin kokeilla hieman reilumpia vapautuspituuksia. Keskustelimme hieman siitä, että paljonko piuhaa kannattaa laskea veneen perään. Suosittelin rohkeasti kokeilemaan tuollaisia 70-100m vapautuspituuksia. Tässäkin tapauksessa jäin hieman jännittyneenä odottamaan, että miten mahtaa käydä tällä kertaa? Ilta pimeni jo lauantaina ja sähkökatkokset olivat vallanneet Pirkanmaan, kun puhelimeen saapui viesti. Kuvassa oli kaksi komeaa järvilohta painoltaan 3-4kg. Viestissä oli hyvin ytimekkäästi, että "nehän toimi". Pitkät vapautuspituudet nimittäin. 
Savolaiskaksoset

Kyselin hieman tarkemmin, että millaisia vapautuspituuksia kyseisten kalojen osalta käytettiin. Toinen kala oli napannut settiin, jossa vapautuspituus oli 100m ja painotusta 10g. Toinen kala tuli puolestaan 70m vapautuspituuden takaa, jossa painotusta oli 8g. Eli molemmat kalat selvästi huomattavien vapautuspituuksien takaa. Itse uskon vankasti siihen, että erityisesti isompi kala saattaa väistää venettä ja tämän johdosta ulompana uiva pitkällä vapautuspituudella viritetty setti antaa monesti ne kauden komeimmat kalat. 
Kuore oli aivan pinnassa ja järvilohet näiden perässä

Jottei aivan sellaista kuvaa jäisi, etteikö kaloja muillakin metodeilla saisi, niin edellisenä päivänä "Savolaiskaksoset" saanut venekunta onnistui saamaan vielä yhden järvilohen sunnuntaina. Tämä kala tuli puolestaan sivutönköllä, joka oli viritetty isolla painolla lähelle venettä. Tällä järvilohella oli painoa 4.5kg.

Kannattaisiko seuraavalla reissulla kokeilla rohkeasti pitkiä vapautuspituuksia? Mitään ei se anna, jos ei kokeilekaan...

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Venetrailerin kölirullien valinta

Alle 10 nostoa takana uudella JSI VT 2700 venetrailerilla, jolla kuljetetaan Quicksilver 675 venettä. Venetrailereissa on lähestulkoon poikkeuksetta kumiset kölirullat tehdasvarustelun jäljiltä, mutta näiden kesto on mitä on. Itselläni noin 5-8 nostokerran jälkeen kaikki rullat ovat haljenneet, siis aivan jokaikinen. Veneeni on luonnollisesti painava yksilö, mutta pohjan ei pitäisi olla kaikkein terävimmästä päästä. Kun kumirullat ovat haljenneet, niin sitten vasta veneen lasku- ja nosto- operaatioista mielenkiintoista tuleekin. Ajan kanssa käy pahimmillaan siten, että pohja pääsee koskettamaan metallitappeja ja voi aiheuttaa vaurioita. Kumirullan haljettua rulla ei enää pääse pyörimään ja veneen lasku muuttuu "tervanjuonniksi".

Olen katsonut monessa uistelutapahtumassa sitä, että uskomaton määrä kumirullia on trailereista hajalla ja silti niillä vain jatketaan trailerointia tai vaihdetaan samanlaisia tilalle. Itselleni tämä sai riittää. Haluan traileriini parhaat mahdolliset kölirullat, joiden tulee kestää kulutusta sekä niiden tulee sellaiset, että veneen nosto- ja laskuoperaatiot sujuvat kuin rasvattu.

Olin yhteydessä kotimaiseen tukkuriin nimeltä Teohydrauli Oy ja kerroin heille ongelmasta sekä sen laajuudesta veneilijöiden keskuudessa. Sovimme heidän kanssaan yhteistyöstä, jossa testaamme kolmenlaisia kölirullia käytännössä. Tulemme tekemään juttusarjoja itse kölirullien asennuksesta, käyttökokemuksista erilaisista kölirullista sekä vertailemme näitä sitten keskenään. Tämä tulee olemaan mielenkiintoinen projekti. Sain toissaviikolla rullat itselleni, joten projekti pääsee kunnolla käyntiin. Esittelen tässä vaiheessa kolme erilaista kölirullaa, joita lähdemme testaamaan. Testin kohteena olevat kölirullat ovat leveydeltään +/- 300mm.

Traileroitavana veneenä toimii uusi Quicksilver Pilothouse 675, joka ei suinkaan ole helpoimmasta päästä traileroinnin suhteen. Tämän vuoksi testi tulee olemaan mielenkiintoinen, koska kyseisen veneen trailerointi kumirullien kanssa on ollut suoraan sanottuna helvetillistä.
Traileroinnin kohde

Stolz on brändinä varmasti yksi tunnetuimmista kölirullista, joka on lähes "kulttimaineessa" osan käyttäjien keskuudessa. Stolz on Amerikkalainen tuotemerkki. Valmistusmateriaalina käytetään polyuretaania ja erityisesti Stolzin parhaiksi puoliksi mainitaan; ylivoimainen kestävyys, suurempi kantavuus ja erityisesti hyvät rullausominaisuudet. Akselitappi suositellaan rasvattavaksi vielä vesivaseliinilla. Soveltuu alumiini- sekä lasikuituveneille. Leveys 300mm.
Stolz polyuretaanirullat

Stolzin kulutuskestävyyttä ja kantavuutta kehutaan

Rullausominaisuuksien pitäisi olla Stolzin vahvuus


Vertailussa on myös Eurooppalainen kölirulla, joka on myös valmistettu polyuretaanista. Kyseinen vaihtoehto on aavistuksen edullisempi verrattuna Stolziin. Kölirulla vaikuttaa hyvin pehmeältä ja lupaavalta. Muotoilu on enemmän perinteistä kumirullaa muistuttava. Teohydrauli on ollut hyvin tyytyväinen kyseiseen vaihtoehtoon. Kölirullaa kehutaan hyvin kestäväksi. Kölirullan leveys on 286mm. Tulemme tekemään rullaustestejä koskien kyseistä kölirullaa, joten raportoimme näistä myöhemmin. Soveltuu alumiini- ja lasikuituveneille.
Eurooppalainen vaihtoehto kölirullaksi - valmistusmateriaali polyuretaani


Hieman halvempi vaihtoehto kuin Stolz

Kölirullaa kehutaan hyvin kestäväksi


Vertailun kolmantena kölirullana tutkitaan sinisen väristä kölirullaa, joka on valmistettu nailonista. Kyseinen kölirulla on suunniteltu isoihin venetrailereihin. Kölirullan leveys on 300mm. Kyseinen kölirulla on edullinen vaihtoehto verrattuna edellä mainittuihin vaihtoehtoihin. Osa trailerivalmistajista käyttää näitä myös tehdasasennuksissa. Käyttökokemukset puhukoon puolestaan, kun saamme projektin tähän vaiheeseen.
Siniset nailonista valmistetut kölirullat

Kyseinen kölirulla on suunniteltu isoihin venetrailereihin

Käyttökokemuksista raportoidaan myöhemmin erikseen


Venetrailerien kölirullia koskevissa kysymyksissä suosittelemme kääntymään Teohydraulin puoleen tai tilaamaan rullat kätevästi verkkokaupan kautta. Heistä huokui selkeä alan ammattilaisuus.

tiistai 10. marraskuuta 2015

Anchovy täkyraksien uintivideoita

Ties kuinka monta kertaa on ollut mielessä, että yhdellä reissulla kuvaisin videokameralla erilailla viritettyjen täkyraksien uinteja. Viimeksi oli niin tyyni keli, että kaivoin videokameran laukusta ja laitoin "filmin pyörimään". Tällä kertaa kuvasin Anchovy täkyrakseja, koska emme muuta käytäkään. Kotimaisen elokuvan pääosissa nähdään kanadalaiset päätähdet Anchovy Bullet Roll sekä Anchovy Special. Kuvauspäivä oli harvinaisen aurinkoinen marraskuun päivä, joten osa videoista on hieman kirkkaita ja valoa heijastuu pinnasta häiritsevästi. Uskon, että näistä pääsee kuitenkin hyvin jyvälle. Kuvaushetkellä vetovauhti on noin 2.8km/h.

Anchovy Special - nokkauinti
Nokkauinti viritetään siten, että tehdään uusi reikä samaan linjaan kuin "tehdasreikä", mutta keskelle huppua. Tästä saadaan aikaan hieno uinti, jossa raksi pyöräyttää nokan kautta kevyen pyörähdyksen.

Anchovy Special - pyrstönletkautus
Lähellä vakioreiän uintia, mutta kulmaa säädetty hieman enemmän nokkaan päin. Välillä äärimmäisen tehokas uinti, johon erityisesti meidän kokemuksen mukaan taimen välillä iskee hanakasti, myös toki järvilohi. Kovaan keliin emme usein viritä kyseistä uintia, koska se ei tunnu kestävän kovaa aallokkoa, vaan uinti lähtee kovenemaan aallokan mukana. Tuulenvoimakkuuteen 2-5m/s pitää aina ehdottomasti muutama kyseistä untia virittää. Erityisen hyvä takilassa sekä perävavassa potkurivirtaan.

Anchovy Special - katkoileva putkiuinti
Putkiuinti muodostuu kiteytetysti siitä, että täkyraksi pyörähtää akselinsa ympäri. Suoranaisesti pyrstö- tai nokka ei tee erillistä liikettä. Tämän olemme kokeneet erityisen tehokkaaksi järvilohen uistelussa. Jos putkiuntiin saadaan selkeä katko aikaan, niin voi olla lähes varma että jotain tapahtuu kyseisen päivän aikana. Täkyraksit ovat aina yksilöitä ja uinnin säätäminen on aina hieman tapauskohtaista. Viime vuosien isoimmat järvilohet on saatu putkiuinnilla.

Anchovy Special - hidas tynnyri
Kyseinen variaatio on ehkä se kaikkein legendaarisin uinti, jolla on kaikkein eniten saatu isoja yksilöitä. Sekä taimenia ja järvilohia on saatu samassa suhteessa. Tynnyriuinti on helppo virittää, kunhan tehdään huppuun reikä keskilinjaan, mutta aivan takaosaan. Jos halutaan saada aikaan hidas tynnyriuinti, niin tapsisiima saa olla vahvaa luokkaa 0.70mm. Lisäksi siimanreikä täytyy olla tiukka, se ei saa olla juuri siimanvahvuutta suurempi. Muuten siiman ulostulokulma muuttuu ja uinti ei säily. Rauhallinen tynnyri on vaikea virittää ja vaatii kärsivällisyyttä.

Anchovy Special - leijaava tynnyri
Kun tarpeeksi leikkii, niin oppii ajan kanssa hahmottamaan että kuinka tynnyriuintiin saadaan erilaisia variaatioita. Hitaassa tynnyrissä säilyy liike koko ajan, mutta leijaavaassa tynnyrissä pyörähdys on hyvin laaja. Parhaiten tämä onnistuu isolla täkykalalla ja mahdollisimman suoraan taivutettuna. Reikä ja siimanviritys aivan kuten hitaassa tynnyrissä. Toimii sivulla sekä takilassa.

Anchovy Special - katkotynnyri
Aina se ei onnistu, vaikka kuinka yrittäisi. Osaan tynnyriuinnista saa viritettyä katkon, jolloin tulee sellainen hetki, että pyörähtääkö täky ympäri ollenkaan vai ei? Silloin tietää, että kädessä on varsinainen "timantti". Oli sitten huono tai hyvä syönti kyseisenä päivänä, niin yleensä näissä uinneissa on tapahtumia. Aavistuksen haasteellisempaa, jos on todella kova keli ja uinnin testaaminen menee hankalaksi. Ison kalan uinti.

Anchovy Special - kulmikas tynnyri
Kyseinen tynnyriuinti on omaan makuuni aavistuksen nopealiikkeinen, mutta toimii silloin kun vesi on lämpimämpää ja niinä päivinä, kun kala on aktiivinen. Yleensä laitamme myös yhden kyseisellä säädöillä uimaan ja katsomme päivän mittaan tapahtumien määrästä, että mikä tuntuu toimivan. Helppo virittää ja kala saa olla enemmän taivutettuna. Reiän siimalle voi tehdä myös aivan taakse, sille puolelle mihin hammastikku kiinnitetään siimaa kiristämään. Tällöin uinti on hyvin kulmikasta. Enemmän taimenen mieleen.

Anchovy Bullet Roll - dead slow putkiuinti
Bullet Rolliin saa niin rauhallisen putkiuinnin, etten itse ole koskaan raksihuppuun vastaavaa saanut. Suht iso syötti 14-16cm ja nokkareikä keskilinjaan. Tapsina vahva 0.70mm monofiili. Pyörähdys tapahtuu hiljaa sekä aivan paikallaan. Aloimme käyttämään enemmissä määrin kaudella 2014 ja se on toiminut todella hyvin. Erityisesti järvilohi on mieltynyt tähän uintiin kovasti sekä merilohi. Monet Bullet Roll käyttäjät vannovat juuri kyseisen uinnin nimeen. Käytämme kyseistä uintia sivuilla sekä takilassa. Päijänteen voittokalalle säädimme juuri kyseisen uinnin. Oma henkilökohtainen suosikkini.


Anchovy Bullet Roll - rauhallinen tynnyri
Bullet Rolliin saa säädettyä erittäin mukavan tynnyriuinnin. Bullet Rollissa teen välillä reiän aivan keskellä huppua niin pituus-, kuin leveyslinjassa. Reikää ei välttämättä tarvitse tehdä niin taakse kuin pikkuveljessä Anchovy Specialissa. Tynnyriuinti sopii hyvin sivuvetoon sekä takilaan. Saalis on koostunut sekä järvilohesta ja taimenesta. Viritämme aina näitä useamman keliin kuin keliin.

Täkyraksit saat hankittua kätevästi kotimaisesta nettikaupasta.

maanantai 9. marraskuuta 2015

2015 on houkutuslevyjen vuosi Näsijärvellä

Aikaisemmin houkutuslevy ja Näsijärvi eivät ole kuuluneet samaan lauseeseen. Nässyn kävijät eivät varmasti ole kaikkein kovimpia levyjen käyttäjiä ja asiaa on perusteltu milloin milläkin. "Vesi ei ole tarpeeksi kirkasta tai järven lohikalat ovat liian pieniä", on kuulunut monesti keskustelujen lomasta. Kuluvana kautena houkutuslevyjen käyttö on yleistynyt paljon Näsijärvellä ja kaloja on alettu saamaan levyjen takaa mukavasti. Erityisesti levyt ovat toimineet takilassa, kuten Nässyn Lohikunkkukin osoitti.

Levyä kannattaa kuitenkin uittaa myös sisimmässä plaanarissa, jossa se saa olla lyhyen vapautuspituuden sekä ison painon kanssa hyvin lähellä venettä. Tänään puhelimeen saapui kuva Näsinselän 70cm mittaisesta taimenesta, joka hoksahti täkyraksiin, jota uitettiin Okin houkutuslevyn takana. Sivuplaanari oli lähellä venettä lyhyellä vapautuspituudella, jossa oli painoa 150g. Houkutuslevyjä ei kannata unohtaa varastoon!

Vedenlämmön ollessa yli 8- astetta on kala vielä syvän veden päällä. Varsinaisten rantapenkkojen hinkkaamisen aika ei ole vielä, vasta kun vedenlämpö alkaa olemaan alle 7- astetta.

Kireitä!

Nässyn lohikunkku 2015 - hopeaa venekunnalle

Nässyn lohikunkku käytiin Maisansalossa perinteikkäästi ja mikä parasta, niin osallistujamäärän suhteen tehtiin uusi ennätys, kun paikalle saapui peräti 119 venekuntaa. Tämä on kiitettävä suoritus Suomen mittakaavassa. Tapahtuma laajenee vuosi vuodelta ja uskon vahvasti, että kasvava trendi jatkuu myös tulevaisuudessa.

On mukava katsoa sivusta, että miten lanseeraamani tapahtuma sekä lohikalayhdistys on kehittynyt vuosien varrella. Tapahtuma alkoi 2011 pienimuotoisesta treffitapahtumasta, jossa ei ollut yhdistystä tai järjestäjäjoukkoa takana. Silloin maksettiin vielä oppirahoja, mutta siitä kaikki alkoi kehittymään oikeaan suuntaan. Tämän jälkeen perustettiin Näsijärven Lohikalayhdistys, joka alkoi viemään asioita eteenpäin. Paljon hyvää on tapahtunut Näsijärven eteen vuosittain ja tavoitteena on polku kohti Suomen parhaita lohikalavesistöjä, unohtamatta kestävää kehitystä.

Ensimmäisen kerran venekuntamme osallistui Lohikunkkuun 2012, jolloin vahvan paikkatuntemuksen avulla onnistuimme viemään "pojan" kotiin yhdessä Jari Havusalmen kanssa. Tapahtuma oli erinomainen jo tällöin.

Pimeesalmen rajoitteet siirsivät tapahtuman Maisansaloon, jossa se on hakenut nykyisen muotonsa. 2012 jälkeen sovittiin yhteisesti, että hallituksen jäsenet eivät osallistu tapahtumaan. Tapahtumaa ja hyviä saaliita oli kuitenkin hienoa seurata vierestä, kisakohtainen saalismäärä on yllättänyt monet osallistujat joka syksy.Suomen mittakaavassa saalismäärät ovat olleet hyviä, vaikka tapahtumaa ei voi suoraan verrata Päijänteen SM- kilpailuihin, jotka pidetään Syyskuun puolivälissä.

Kuten moneen tapahtumaan kuuluu, niin myös Lohikunkkuun moni on alkanut harjoittelemaan ennen tapahtumaa. Perjantaista onkin muodostunut niin sanottu reenipäivä. Eräs innokas nuorimies sai harjoituspäivänä komean 4kg taimenen, joka nappasi lanseeraamaani takilakonseptiin Koljonselältä. Takila lasketaan 10m syvyyteen ja houkutuslevy kuulan perään kieppumaan. Tähän yläpuolelle välilaukuri ja sitten vain 3m vaparia. Tämä oli taimenelle vastustamaton viritys.
Takila 10m + kuula perään ja välilaukurilla vaparia salakalle 3m

2015 Lohikunkkuun venekuntaamme lähti edustamaan Ville, koska olin itse estynyt Tapparan valmennustouhuilta. Kävimme Villen kanssa läpi taktiikkaa edellisenä päivänä puhelimessa sekä itse kisankin aikana. Oli mietitty erilaisia paikkavariaatioita sekä sitä, että mistä lähdetään etsimään täkyparvia. Kisapäivä itsessään oli hyvin tuulinen, joka hieman muutti suunnitelmia. Ensimmäisinä tunteina veneeseen oli noussut vain pieniä taimenia. Kävimme puhelimessa läpi, että mistä seuraavaksi täkyparvia lähdettäisiin etsimään. Sovimme, että katsotaan kortti nimeltään "selkäsaari" ja, että löytyisikö tämän lähistöltä täkyparvia. Ensin Ville laittoi viestin, että täällä on täkyä lujasti. Noin 30 min päästä puhelimeen tulikin kuva järvilohesta, jolla arvelin olevan mukana "mitalitaistossa". Järvilohi 68cm ja 3830 oikeutti Lohikunkun hopeasijaan.
Lohikunkun hopeamitalistit Ville Niemenmaa & Mikko Salonen

Järvilohi nappasi takilassa uitettuun Anchovy Specialiin, joka ui tynnyriuintia. Tarvitseeko edes kertoa, että kuinka takila oli viritetty? No suurena yllätyksenä tulee varmaan, että takila oli 10m syvyydessä, kuulan perässä levy ja lyhyt 3m vapari välilaukurilla. Jos jokin systeemi toimii, niin miksi sitä muuttamaan.

Ai niin, olipahan voittokin jätkillä lähellä. Samasta täkyparvesta veneeseen nostettiin 60,5cm mittainen taimen. Millipeli on meille tuttua, joskus voitetaan ja joskus hävitään.

Kisan tulokset kokonaisuudessaan löydät täältä.
Palkintopalli mallia 2015

Villen kisasyksy on ollut varsin onnistunut, päijänteeltä piikkipaikka ja Näsiltä hopeaa. Pitkä omistautuminen tuottaa tulosta. Onnittelut vielä Villelle hyvästä menestyksestä.

Nässyn Lohikunkku 2015 sai myös mukavasti huomiota mediassa, joka on hieno hatunnosto tapahtumalle.

Tapahtuma tuotti alkuarvioiden mukaan noin 7000 euroa, joka tarkoittaa jatkossa sitä, että järveen saadaan entistäkin enemmän istukkaita vetouistelijoiden iloksi. Ja tämä ei jää varmasti tähän...

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Vertailuluku järvilohen painolle suhteessa pituuteen

Olen viimeiset vuodet seurannut erityisesti kotimaasta saatavien järvilohien painoa suhteessa kalan pituuteen. Tässä on erittäin suuria järvikohtaisia eroja, jotka herättävät mielenkiintoisia kysymyksiä siitä, että mistä nämä erot oikein johtuvat? Yksi asia on selkeästi luonnollisesti järven ravintotilanne sekä erityisesti muikun koko kyseisessä järvessä. Jos vesistössä on tarjolla paljon pienempää hottamuikkua, niin järvilohet pääsevät nopeammin kasvun alkuun ja kasvu jatkuu vilkkaana seuraavat 2-3 järvivuotta. Osassa vesistöjä vallitseva muikkukanta on hyvin suurikokoista, kuten esimerkiksi kotijärvessäni Näsijärvessä. Muikut ovat hyvin isokokoisia ja tuollaiset 15-18cm mittaiset muikut eivät ole mitenkään harvinaisia. Kun tällaiseen vesistöön istutetaan 2- vuotias järvilohi, niin istukkaalla on hyvin vaikea päästä kasvun alkuun. Kasvu jää heikoksi ensimmäisen järvivuoden aikana, mutta tämän jälkeen tilanne helpottuu kun kala kasvaa isommaksi. Erona kuitenkin se, että kala painaa yleensä 1-2kg vähemmän kuin nopeakasvuinen sisaruksensa toisessa vesistössä. Erot ovat luonnollisesti vielä suurempia, jos kotimaan sisävesikaloja verrataan Ruotsin tai Venäjän järvilohiin.

Olen käyttänyt indeksilukuna summaa, joka saadaan kalan paino (g) jaettuna kalan pituudella (cm). Tästä saadaan suhdeluku x(g) suhteessa 1cm. Esimerkiksi 6000g painava ja 80cm pitkä järvilohi saa suhdeluvuksi 6000/ 80 = 75. Olen käyttänyt tässä omaa aineistoa saamieni kalojen osalta sekä olen poiminut saalistietoja erilaisista netissä olevista saalispäiväkirjoista. Olen pyrkinyt ottamaan tietynkokoisia kaloja kustakin vesistöstä. Kyse ei kuitenkaan ole mitenkään tieteellisesti merkittävästi yhteenvedosta, mutta joitain asioita sieltä voi poimia. Tämä on kuitenkin tehty omaksi iloksi. Kaikkien vesistöjen osalta en suinkaan ole vertailua tehnyt.

Päijänteestä saatuja järvilohia ja niiden vertailuluku. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että päijänteen muikkutilanne on erinomainen ja kalat kasvavat erittäin hyvin.

Järvilohi 6250 ja pituus 80cm .Pyyntiaika 2015. Vertailuluku 78.1.
http://www.vetouistelu.net/

Järvilohi 6230 ja pituus 79cm. Pyyntiaika syksy 2015. Vertailuluku 78,8
Päijänteen Lapio

Järvilohi 7670 ja pituus 85cm. Pyyntiaika syksy 2015. Vertailuluku 90,2.

Järvilohi 5700g ja pituus 77cm. Pyyntiaika elokuu 2015. Vertailuluku 74.

Järvilohi 6600g ja 76cm. Pyyntiaika marraskuu 2014. Vertailuluku 86.

Yhteenveto päijänne: Järvilohi kasvaa päijänteessä hyvin heti alusta alkaen. Järvilohi kasvaa parissa järvivuodessa selkeästi isommaksi, kuin monessa muussa järvessä. Vertailuluvut vaihtelivat  välillä 74-90.
----------------------------------------------------------------------------------------------

Näsijärvestä saatuja järvilohia ja niiden vertailuluku. Pirkanmaan "silmäterä" Näsijärvi on tunnettu isoista muikuistaan ja poikkeavasta ravintotilanteesta. Järven muikkukanta on jotain tyydyttävän ja hyvän väliltä. Järvilohien vatsoista löytyy välillä ahvenia, joka viittaa osaltaan ravintotilanteeseen. Alla muutamia vertailukaloja.

Tyypillinen Näsijärven järvilohi 4000g ja pituutta 71cm. Pyyntiaika syksy 2015. Vertailuluku 56.
http://www.nasijarvi.fi/wordpress/wp-admin/admin-ajax.php?action=cfdb-file&s=1445079749.7278&form=Saalisp%C3%A4iv%C3%A4kirja+2015&field=kuva
http://www.nasijarvi.fi/saalispaivakirja/

Poikkeava Näsijärven järvilohi, joka on hyvin lihavassa kunnossa.
5020g ja pituus 70cm. Pyyntiaika syksy 2015. Vertailuluku 71.
http://www.nasijarvi.fi/saalispaivakirja/
http://www.nasijarvi.fi/wordpress/wp-admin/admin-ajax.php?action=cfdb-file&s=1445709236.2593&form=Saalisp%C3%A4iv%C3%A4kirja+2015&field=kuva

Järvilohi 3400g ja pituus 71cm. Pyyntiaika alkusyksy 2015. Vertailuku 47.
http://www.nasijarvi.fi/saalispaivakirja/
http://www.nasijarvi.fi/wordpress/wp-admin/admin-ajax.php?action=cfdb-file&s=1433855590.6273&form=Saalisp%C3%A4iv%C3%A4kirja+2015&field=kuva

Järvilohi 4060g ja pituus 69cm. Pyyntiaika loppusyksy 2014. Vertailuluku 58.
http://www.nasijarvi.fi/saalispaivakirja/
http://www.nasijarvi.fi/wordpress/wp-admin/admin-ajax.php?action=cfdb-file&s=1418573603.3689&form=Saalisp%C3%A4iv%C3%A4kirja+2014&field=kuva

Järvilohi 3550g ja pituus 72cm. Pyyntiaika syksy 2012. Vertailuluku 49.
http://www.nasijarvi.fi/saalispaivakirja/
http://www.nasijarvi.fi/wordpress/wp-admin/admin-ajax.php?action=cfdb-file&s=1352631734.2900&form=Saalisp%C3%A4iv%C3%A4kirja&field=ex_field14

Järvilohi 3850 ja pituus 69cm. Pyyntiaika syksy 2007. Vertailuluku 55.
Syksyn 2008 järvilohi

Järvilohi 3600g ja pituus 74cm. Pyyntiaika syksy 2005. Vertailuluku 48.

Järvilohi 4400g ja 70cm. Pyyntiaika syksy 2011. Vertailuluku 62.
Järväri 2011

Järvilohi 5350g ja pituus 74cm. Pyyntiaika loppusyksy 2000. Vertailuluku 72.
http://www.nasinuistajat.fi/

Yhteenveto Näsijärvi: Näsijärvestä saadaan mukavasti 3-4 kg painoisia järvilohia, mutta harvemmin yli 5kg painoisia yksilöitä. Viimeisimmät isot yksilöt yli 7kg on saatu 2000- luvun alussa. Näiden osalta ei ollut saatavilla kalojen pituus (cm) tietoja, joten näitä en voinut ottaa vertailuun. Järvilohen kasvu on hidasta Näsijärvessä verrattuna esimerkiksi Päijänteeseen. Vertailuluvut vaihtelivat 47-72 välillä. Yleensä vertailuku on hieman yli 50.
--------------------------------------------------------------------------------------------

Saimaalta saatuja kaloja. Saimaalla muikkukanta vaihtelee alueittain ja jos ei muuten niin troolaus vaikuttaa tähän tilanteeseen. Olen poiminut tähän esimerkkejä.

Järvilohi 8700g ja pituus 86cm. Pyyntiaika heinäkuu 2010. Vertailuluku 101.
http://www.vetouistelu.net/

Järvilohi 10850g ja pituus 98cm. Pyyntiaika elokuu 2008. Vertailuluku 110.
http://www.vetouistelu.net/

Järvilohi 8650 ja pituus 86cm. Pyyntiaika syksy 2000. Vertailuluku 100.
http://www.vetouistelu.net/

Järvilohi 7150g ja pituus 82cm. Pyyntiaika kesäkuu 2008. Vertailuluku 87.
http://www.vetouistelu.net/

Järvilohi 4500 ja pituus 74cm. Pyyntiaika syksy 2011. Vertailuluku 60. 
http://www.vetouistelu.net/

Järvilohi 6820 ja 83 cm. Pyyntiaika syksy 2009. Vertailuluku 82.
http://www.vetouistelu.net/

Järvilohi 5550 ja pituus 76cm. Pyyntiaika syksy 2008. Vertailuluku 73.
http://www.vetouistelu.net/


Yhteenveto Saimaa: Saimaalla järvilohi kasvaa hyvässä vauhdissa ja erityisesti suuret yksilöt ovat hyvin tukevassa kunnossa 2-3 järvivuoden jälkeen. Yhteenvedossa keskitettiin saalispäiväkirjaan ilmoitettuihin suuriin yksilöihin. Järvilohen kasvu Saimaalla on Suomen parhaimmistoa. Erityisesti isommat yksilöt kasvavat hyviin mittoihin. Vertailuluvat vaihtelivat 60-110 välillä.
------------------------------------------------------------------------------------------

Puulavesi. Vaikessa maineessa oleva vesistö, jossa järvilohi kasvaa nopeasti ja yleensä isommat yksilöt ovat tuhdissa kunnossa. Vai ovatko tilastojen valossa?

Järvilohi 4850 ja pituus 72. Pyyntiaika loppusyksy 2009. Vertailuluku 67.
http://www.vetouistelu.net/

Järvilohi 6480 ja pituus 83cm. Pyyntiaika syksy 2009. Vertailuluku 78.
http://www.vetouistelu.net/

Järvilohi 9740 ja pituus 90cm. Pyyntiaika loppusyksy 2011. Vertailuku 108.
http://www.vetouistelu.net/

Järvilohi 7905 ja pituus 84,5cm. Pyyntiaika syksy 2006. Vertailuluku 93.
http://www.vetouistelu.net/

Järvilohi 3850g ja pituus 67cm. Pyyntiaika syksy 2014. Vertailuluku 57.
http://www.vetouistelu.net/

Järvilohi 5080 ja pituus 74cm. Pyyntiaika syksy 2002. Vertailuluku 68. 

Yhteenveto Puulavesi: järvilohet kasvavat puulavedessä hyvin ja isot yksilöt (yli 6kg) ovat äärimmäisen tukevassa kunnossa. Puulavedellä on myös mahdollisuus saada siimansa päähän yli 5kg painoinen järvilohi, mikä ei ole todennäköistä kaikissa järvilohipitoisissa vesistöissä. Vertailuluvut vaihtelivat 57- 108 välillä.
---------------------------------------------------------------------------------------

Otetaan pari ulkopuolista esimerkkiä, yksi järvilohi on Venäjältä Ääniseltä. Lopuksi verrataan nopeakasvuiseen meriloheen.

Äänisen järvilohi 9.1kg ja pituus 86cm. Pyyntiaika syksy 2004. Vertailuluku 105.
Äänisen järvilohi

Itämeren merilohi 20550 ja pituus 117,5cm. Pyyntiaika toukokuu 2009. Vertailuluku 174,8.
Merilohi on yksi nopeimmin kasvavista kalalajeista


Kireitä siimoja ja lihavia järvilohia tulevaisuuteen!

maanantai 26. lokakuuta 2015

Anchovy Bullet Roll tositoimissa

Anchovy Bullet Roll on noussut todenteolla lohikalojen suosioon kauden 2015 aikana, sekä luonnollisesti myös vetouistelijoiden. Palaute Bullet Rollista on ollut sen suuntaista, minkä omassa käytössä olen myös käytännössä huomannut. Helppokäyttöisyys, laaja vetonopeusalue, uinnin säilyminen myös kovassa kelissä, sekä ennen kaikkea saalisvarmuus.

Bullet Roll on saalistanut taimenia, järvilohia sekä myös selkävesien haukia. Muutamat saaliskuvat ovat olleet todella hienoja, jotka kuvaavat enemmän kuin tuhat sanaa...

Selkävesien krotiili on iskenyt Bullet Rolliin

Black & Purple (Savolaisittain Mustikka) on taimenten mieleen

 Helpolla taimen ei antaudu Bullet Rolliin

 Päijänteen taimen on napannut Nyywe Specialiin

lauantai 24. lokakuuta 2015

Erilainen lokakuu

Kalastustahti on jatkunut tottuun malliin, että kerran viikossa on pyritty kalaan töiden jälkeen. Tämä ei ole pitkä pyrähdys, mutta tyhjää parempi. Tottakai on eri asia vetää pimeästä pimeään, mutta tämä aika koittaa vielä marraskuussa.

Pintaveden lämpötila on tällä hetkellä hyvin tasaisesti Näsijärvellä noin 10- astetta. Edelliset kerrat järvellä ovat olleet kirkkaita tyyniä päiviä, nyt oli vuorossa mukavan tuulinen sekä utuinen päivä. Olin melko varma, että tapahtumia tulee hyvin mutta taas kerran oli hyvin erilainen lokakuinen raksikalastuspäivä Nässyllä.

Heti alkuun saimme pari perinteistä nässyn taimenta +50cm. Nämä taimenet eivät olleet tummanruskeita, vaan yllättävänkin kirkkaita. Syksyisin taimenia on selvästi kahdenlaisia, tummia kuitenkin enemmän. Kalastimme selkävesiä, mutta kävimme myös rantapenkoilla 15-20m kokeilemassa joko sieltä jotain saa. Täkyparvia alkaa selvästi muodostua jo 20m penkoille ja pian niistä alkaa paukkumaan, kunhan vedenlämpö putoaa tuohon 7- asteen tienoilla. Olisi pitänyt muistaa se, että hauki on kaikkein aktiivisimmillaan Nässyllä veden ollessa juuri noin 10- astetta. Ja niin oli tälläkin kertaa. Ei kovin paljon tarvinnut kartaa tuollaisen 15m veden päälle, niin johan nappasi hauki raksiin. Viisi kertaa teimme tämän "erheen" ja vihernieriä oli jokaisella kerralla siiman päässä. Villen tuttu oli toivonut haukea raaka-aineeksi, joten saamansa piti;)

Liikaa on liikaa, joten loppupäivän kalastuksen keskitimme syvänteen päälle. Saimme 50m penkan päältä äkäisen lähdön veneen sisimmästä pikkuplaanarista, jossa oli painoa 100g. Tämä viittasi selkeästi punalihaiseen, mutta ei pysynyt kiinni. Hetken päästä uloin plaanari jäi hennosti taakse. Ihmettelimme, että mitä siellä oikein on kun vastus oli lähes olematon mutta jotain siellä kuitenkin oli. Kuhahan se siellä taas oli. Pintakalvosta lokakuun lopussa 10g painon takaa vajaa parinkilon kuha. Nyt on maailmankirjat sekaisin. Ennen oli jo ihme, jos sai kuhia syyskuun lopussa. Kuhakannan täytyy olla todella vahva tällä hetkellä. Tämä on tietysti posiitiivinen asia.

 Loppuuko kuhantulo koskaan?

Nyt selkeästi lohikalat alkavat vähitellen aktivoitua ja marraskuun alku on perinteisesti hyvää aikaa. Seuraavan parin viikon aikana saadaan varmasti hyvin kalaa. Tuleva Nässyn lohikunkku kertoo myös hyvin, että missä järven tilanne menee tällä hetkellä. Järvestä on noussut muutama komea kala viime aikoina ja saalispäiväkirjasta tietoa tarkemmin...
Syksyn parhaat kalastushetket ovat pian käsillä.


Kireitä!


sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Pitkät vaparit pelastavat monesti päivän

Mikä on pitkä vapari ja kuinka moni käyttää oikeasti pitkiä vapareita? Alkuun on varmaan hyvä määritellä, että mikä on pitkä vapari omasta mielestäni. Aloimme saamaan parempia lohikaloja sisävesiltä noin kymmenen vuotta sitten, kun käytimme uloimmassa pikkuplaanarissa hyvin pitkää vaparia. Laskemme monesti uloimpaan plaanariin ensin 60m siimaa raksille ja tämän jälkeen 60m siimaa pikkupainolle. Näin ollen vapautuspituutena voi kaikkiaan olla 120m siimaa. Lähes aina käytämme 100-120m vapautuspituuksia. Tätä käytämme nimen omaan uloimmissa plaanareissa, jotka lasketaan ulommas kuin muut pikkuplaanarit. Yleensä juuri kauden isoimmat kalat saadaan uloimman plaanarin takaa. Tämä systeemi on toiminut nyt kymmenisen vuotta, mutta ei tälläkään sentään joka kerta kunnon kaloja saada.

Joku saattaisi kysyä, että tuleeko meille siimasotkuja näin pitkillä vapareilla? Ei tule, en muista edes koska olisi tullut. Pikkukelkoilla voi näin uistella, isoilla kelkoilla tämä ei onnistu koska ulointa ei saa takaisin, kun se narulta lähtee. Pikkuplaanari taas voidaan aina laskea takaisin samaan paikkaan, samalla vapautuspituudella.

Alkusyksystä Heinosen Tommi kyseli minulta hieman vinkkiä Näsijärven lohikalapyyntiin. Tommi on saanut nässystä mahtavia kaloja, mutta ei vielä mittakalaa kun puhutaan taimenesta tai järvilohesta. Suosittelin Tommia kokeilemaan reilua vaparia Näsijärvellä, josko tämä auttaisi. Lauantaina puhelimeen pärähti kuva, jossa mainittiin "että sun vinkki toimi". Kuvassa oli komea Näsijärven järvilohi, jolla oli pituutta 65cm.
Pitkä vapari antaa monesti päivän isoimmat kalat

Tommi oli vielä aloittanut maltillisesti, mutta oli kuitenkin laittanut noin 80m pitkät vaparit. Saas nähdä, että mitä syksy vielä tuo tullessaan?
Lauantai oli muutenkin kalaisa päivä Nässyllä, saalispäiväkirjasta löytyy tarkemmat merkinnät.


Kireitä!

tiistai 13. lokakuuta 2015

Haukipitoista raksiuistelua

Töiden jälkeen silmät kiiluen välikoljolle, joka erottaa Näsijärven Näsinselän sekä Koljonselän. Olimme sopineet Mikon kanssa treffit vesille ja tarkoituksena jatkaa raksiuistelua mahdollisten isomusten perässä. Vedenlämpö oli laskenut lähelle 10- astetta, joten vähitellen aletaan lähentyä niitä ajankohtia, jolloin isompi taimen sekä järvilohi nousee pintakalvoon.

Tuuli oli juuri sopiva ja pinta oli sopivasti rikki. Strategiana kokeilla järvilohta syvän päältä, mutta käydä kokeilemassa taimenmatalikot, että olisiko täkyä ja taimenta jo rannassa.

Päivä alkoi hauskasti, kun toista vapaa laskettiin veteen niin ensimmäistä vietiin jo. Rhino Salmon Tracker lähti aika hujakkaa taaksepäin sekä heti veden alle. Mikko vapaan kiinni ja "tuntui kuulemma tukevalta". Tässä vaiheessa ajattelin, että voiko tämä näin hyvin alkaa. Väsytys oli suhteellisen pitkä ja kala vain juroi syvällä. Ihmettelimme kylläkin, että eikö kala ota mitään spurtteja ja mikä siellä oikein on kiinni. Anchovy Bullet Roll Ocean Blue ei ollut ehtinyt kauan vedessä uida ja jokin sen sieltä pintakalvosta hoksaisi 10g painon takaa. Kun peto ilmestyi syvyyksistä peräaaltoon, niin iso haukihan se siellä pärski. Ja nässyn haueksi se  vaikutti isolta, näitä ei tartu joka päivä siiman päähän.
Vihernieriä nostettiin veneeseen ja olipahan tyrnä poika kerrassaan. Painoa "muikkuimurilla" oli 7,25kg ja maha oli vähintään pullollaan. Mikon isä oli toivonut haukea ja liekö tämä ollut "enne" poikkeavasta raksikalasta. Väsytys oli kerrassaan hieno, laji vain väärä.

Hauki 7,25kg

 Melkoinen possu - muikku oli maistunut

Kalalajien suhteen oli erikoinen reissu, koska seuraavat kalat eivät myöskään olleet toivottua lajia. Rakseja purivat nimittäin hauki ja kuha. Kyllä Näsijärvessä täytyy olla kuhaa, kun sitä vielä lokakuussakin tulee reissu toisensa jälkeen pintavedolla. Ja mikäs meillä oli kuhanpyyntiä vastaan.
Teimme kaarroksen taimenmatalikoille katsomaan, että ovatko täkyparvet vielä matalassa tai taimenet. Rantapenkat olivat vielä täysin tyhjät ja kaiussa ei ollut lainkaan täkyparvia. Muikkuparvet ovat edelleen syvänteissä, joten kalastus kannattaa painottaa vielä syvänteisiin lähiaikoina. 

Tuuli painoi mukavasti Hornua vasten, joten vedimme viimeisen tunnin Hornun reunaa pitkin. Tämä tuotti pari purtua salakkaa ja nämä jäljet viittasivat jalokaloihin. Vedimme aivan pimeään, mutta tällä kertaa hämärän hetki ei ollut erityisen hyvä. Mieli kuitenkin lepäsi järvellä ja akut saatiin ladattua loppuviikkoa varten.

Kiitos Mikolle mukavasta reissusta ja oli hienoa päästä "fiilistelemään" Dragon kyytiin. On se vain hyvä uisteluvene.

Kireitä!

torstai 8. lokakuuta 2015

Raksihuppujen kärkinimi Anchovy Bullet Roll

Ihastuminen on tapahtunut pikku hiljaa. Ensikosketus Bullet Rollin tapahtui vajaa viisi vuotta sitten, kun käsiini ilmestyi kyseinen huppu. Anchovy perheen tuorein tulokas ja perheen isomus. Huppu myös isolle syötille sekä laajalle vetonopeusalueelle. Värivaihtoehtoja oli alkuun oikein kaksi kappaletta, joten oli vaikea valita...heh!

Vähitellen aloin antaa Bullet Rollille peliaikaa ja hyvin pian havaitsin sen aivan erilaiseksi raksihupuksi. Bullet Roll on hyvin helppo virittää sekä huomasimme sen kestävän vetoa hyvin. Huppu toimii hitaassa vauhdissa, mutta kestää vetää suoralla syötillä aina 4km/h+ vauhteihin saakka. Suurin meriitti hupulla oli siinä, että sen uinti kestää aallokon ja säilyy ennallaan. Tämä on erityisen tärkeä ominaisuus sekä kovassa kelissa, että takilassa virtausten keskellä syvyyksissä. Tämän perinteisen AS:n vetäjä tietää, että huput ovat hieman herkkiä pelaamaan. Bullet Roll antoi lisää variaatiota meidän toimintaan.

Aloimme saamaan hupulla kalaa sisävesiltä sekä mereltä. Porkkalassa huppu nousi suorastaan legendaariseen maineeseen, koska merilohi ei tuntunut paljon muuhun ottavan. Kiitos tästä Ahti Haatajalla, joka testasi huppuja ahkerasti ja tulos oli kerrassaan hurjaa.

2-3 vuotta sitten myös tekijämiehet alkoivat löytää kyseisen raksihupun ja jätetään tässä nyt nimet mainitsematta. Niin sisävesien järvilohen uistelijat kuin merialueen merilohenuistelijat hankkivat pakkiinsa Bullet Rolleja. Palaute on ollut erittäin positiivista.

Ongelmaksi huomasimme heti alkuun kapean värimaailman, jonka jälkeen loimme oman värimalliston hupun ympärille. Luottomaalarimme teki mitä pyydettiin. Ohessa malliston esittelyä:
http://www.tr-products.fi/index.php?tr=2&ala=10&tuote=56
Black and purple clear

http://www.tr-products.fi/index.php?tr=2&ala=10&tuote=56
 Legendaarinen Coho Blue Clear

http://www.tr-products.fi/index.php?tr=2&ala=10&tuote=56
 Gold Swedish Flag

http://www.tr-products.fi/index.php?tr=2&ala=10&tuote=56
 Ocean Blue

http://www.tr-products.fi/index.php?tr=2&ala=10&tuote=56
 Selinas Cocktail

Yksi ensimmäisistä erikoisväreistä on ollut Nyywe Special, joka on nimetty kalakaverini Villen mukaan, jonka lähes aina kalastamme yhdessä. Kyseinen väri on ollut yksi parhaista heti alusta alkaen ja sen meriittilista huipentui syyskuussa Päijänteellä Järvilohikalojen avoimen SM- uistelun voittoon. Samalla kyseinen raksihuppu pyydysti uuden Suomen sisävesien ennätysjärvärimme 7.67 kg. Väri taustalla on mitäs muutakaan kuin Suomen järvet ja kotimaisuus.

http://www.tr-products.fi/index.php?tr=2&ala=10&tuote=56

Nyywe Special

Olen pitkään testaillut eri vihreän sävyjä, koska nämä ovat toimineet Etelä- Suomen järvissä hyvin. Uudessa erikoisvärissä Smaragdi on yhdistetty muutaman värisävyn parhaat puolet ja maalari sai tehtyä juuri ne yksityiskohdat, jota toivoimme.
http://www.tr-products.fi/index.php?tr=2&ala=10&tuote=56
Smaragdi - yhdistelmä vihreää kultaa


Suosittelemme vahvasti kokeilemaan kyseistä huppua - se toimii! Tervetuloa ostoksille verkkokauppaan.

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Lokakuun saalisuutisia Näsijärveltä 2015


Veden jäähdyttyä alle 13- asteen, niin aloitamme syyskauden. Näin on ollut 2000- luvun alusta saakka. Vaikka monesti tulee itsekin ajalteltua, että nyt pitää tehdä nämä "pakolliset" ensimmäiset syksyn reissut alta, jotta päästään varsinaiseen loppusyksyn ottiaikaan. Mutta kuinka kalaisaa lokakuun alku oikeasti onkaan? Nyt on tietysti väärä hetki sanoa, koska saimme syyskuun puolella kotimaan ennätysjärvärimme päijänteeltä. Jos unohdetaan tämä, niin kävin läpi saalispäiväkirjoja reilun 15 v ajalta. Muutamana kautena on käynyt niin, että lokakuussa on tehty vain muutama (1-3) reissua ja joskus aloitus on mennyt marraskuun puolelle. Mutta niiden vetouistelukausien osalta, jolloin olemme aloittaneet lokakuun alussa, niin saaliit yllättivät. Sieltä löytyi useita 60-64cm taimenia, joita on saatu pienten painojen takaa. Taimenet on yleensä saatu kovemmalla tuulella, jolloin kala on noussut pintaan. Varsinainen yllätys oli se, että takilakaloistamme valtaosa on saatu lokakuussa. Etenkin jos puhutaan isommista järvilohista. Isoimmat näsijärven takilajärvärimme 4-4.5kg, on saatu juuri ennen syyslomaa. Järvilohet on saatu lähes poikkeuksetta 30-35ft( 9-11m) syvyydestä. Olemme kokeilleet myös paljon syvempää, mutta ilman suurempia tuloksia. Lohet ovat aina tulleet levyn takaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että kausi kannattaa aloittaa näsijärvellä lokakuun toisella viikolla ja takila kannattaa ehdottomasti pitää vedossa sekä laskea noin kymmenen metrin syvyyteen.

Kauden avausreissu tehtiin työpäivän jälkeen, kun valoisaa aikaa riittää vielä klo 19 saakka. Ilma ei kuitenkaan ollut lämmin, vaan pikemminkin hyytävä. Foreca lupaili 3-4m/s tuulta, mutta tuulihan yltyikin 7-8m/s lukemiin. Kalakeli siis selvästi, ainoastaan pohjoistuuli ei ollut paras mahdollinen valitulle paikalle. Laskimme takilat 10-14m syvyyteen ja laitoimme sivuille hieman enemmän painotusta (60-100g). Pari ulointa sivuplaanaria olivat 10-20g painoilla. Uistelu keskitettiin Näsinselälle kyseisen päivän osalta, koska koljolle ajamiseen olisi tuhrautunut aikaa.

Olisiko kello ollut klo 17:00, kun ensimmäisen kerran räikkä parkaisi hennosti kauden 2015 osalta. Kala otti "pinkkiin kokeiluhuppuun", jota uitettiin uloimmassa plaanarissa. Hyvin ärsyttävän värinen pinkki on toiminut lokakuussa taimenelle sekä järvärille, joten hyödynsimme vuosien varrella kertynyttä tietoa. Alussa kala pisti hieman hanttiin ja "pelko" mittakalasta alkoi elää veneessä. Kala väsyhti kuitenkin hyvin nopeasti ja tuli lopuksi hyvin sukkelasti haaviin. Perinteinen nässyn järväri 55cm, joka lähti energisesti takaisin aaltoihin.

Kauden avauskala - pinkkiä Anchovy Specialia puraissut 55cm järväri

Pinkki protohuppu laitettiin veteen pian uudestaan ja noin 30min kuluttua tarkistimme vielä raksit loppuiltaa varten. Taas samassa vavassa tuntui jotain pientä räpiköintiä ja pian kala olikin pinnassa. Ihmettelimme, kun kala tuli suu auki peräaallossa, kunnes tajusimme sen olevan kuha. Olemme vielä saaneet kuhaa syksyllä, mutta emme kyllä aikaisemmin pintavedolla lokakuussa vedenlämmön ollessa alle 13- astetta. Kertoisiko tämän järven erittäin vahvasta kuhakannasta, vai kuinka?

Kuha pintavedolla alle 13- asteen vedestä

Päivän toivo oli ladattu iltahämärään, mutta tällä kertaa se ei tuottanut kuin pari pientä taimenta. Ensi viikolla otamme uuden yrityksen, mutta kylläpä tuntui hienolta olla vesillä rakkaalle kotijärvellä. Erityisesti syksyinen raksikalastus on se, jota venekuntamme odottaa aina "vesi kielellä". Luottamus tulevaan kauteen on vahva, sekä Näsijärven lohi- ja taimenkantaan. Paljon hyvää työtä on tehty järven eteen.

Seuraavana päivänä Niinisen Mikko teki saman tempun ja ampaisi vesille työpäivän jälkeen. Mikko oli kuunnellut tarkasti niksit koskien takikalastusta. Olin neuvonut, että takila 10m syvyyteen ja kuulan perään Flasheri pyörimään. Tämän yläpuolelle välilaukaisija ja salakka lyhyellä 3m vaparilla lähellä levyä. Klo 17:00 järvilohi lähti takilasta Näsinselällä ja juuri levyn perästä. Hyppyesityksen jälkeen haavissa lepäsi järvilohi 62cm/ 2.5kg. Hieno avaus kaudelle. Ottipelinä Anchovy Bullet Roll - Oliver Special.


Järvilohi 62cm - takilaviritys 10m ja levy kuulan perässä --> välilaukuri--> 3m vapari

Kireitä!