Aikaisemmin istukkaiden ongelmana on ollut hidas kasvuvauhti, koska järven muikkukanta oli verrattain isokokoista. 35-40cm istukkaalla oli hyvin vaikeaa syönnöstää, kun muikut olivat 15-20cm mittaisia. Isoja muikkuja on Näsijärvessä edelleen, mutta havainnot muikunpyytäjiltä vahvistavat sen että Nässyssä on nykyään merkittävästi myös pienempikokoista muikkua. Tämän johdosta järvilohet sekä myös taimenet ovat päässeet kasvamaan huomattavasti nopeammin ja kalat ovat todella tuhdissa kunnossa. Samaan aikaan järven eteen on tehty paljon arvokasta työtä, joka yhdessä parempien olosuhteiden kanssa on saanut aikaan paremman tilanteen kuin miesmuistiin.
Viime reissulla kala oli siirtynyt aavistuksen matalampaan penkkaan ja emme tavoittaneet kaloja aivan syvän päältä. Erään niemenkärjen kohdalla plaanari hyökkäsi peruuttamaan sitä vauhtia, että tiesimme kyseessä olevan paremman kalan. Taas tälläkin kertaa järvilohi jatkoi uimistaan sivulle, jolloin mukaan kertyi joukko muita siimoja. Mikäs kiire meillä vesillä oli, joten otimme kalan rauhassa kyytiin. Yleensä kun olet itse rauhallinen, niin on kalakin. Turha repiminen ei saa koskaan mitään hyvää aikaan. Järvilohi nostettiin veneeseen, mitattiin sekä punnittiin. Kalalla oli pituutta 68cm ja painoa 4kg. Tämän jälkeen kala laskettiin takaisin kasvamaan ja teimme alustavat tärskyt marraskuulle 2016, jolloin lohella on painoa 6kg. Katsotaan pitääkö lohi lupauksensa, me olemme ainakin paikalla;)
Järvilohi CR 68cm/ 4kg - ensi vuonna uusi yritys 6kg painoisena?
Osassa keskusteluista on tullut esille se asia, että kuinka hyvässä tilassa Näsijärvi tällä hetkellä on. Itse en muista, että oman uistelu-urani aikana järvi olisi vielä kertaakaan ollut näin hyvässä kunnossa. 90- luvulla kalaa saatiin paljon, mutta omat uisteluni olivat silloin vähäisiä nuoren miehen soutureissuja. Haluan tuoda kuitenkin esiin huoleni järven suhteen, koska nykyinen tilanne voi murentua yhden kauden aikana, jos emme ajattele päivää pidemmälle. Nykyiset istutusmäärät ovat vähäisiä ja tulevat vähentymään seuraavan parin vuoden aikana, koska määrärahoja on entistä vähemmän. Myös monet uistelijat ovat ottaneet järvestä liian paljon kaloja, koska Näsijärven kanta ei kestä sitä, että samalla reissulla otetaan 3 mittakalaa veneeseen tai jopa enemmän. Tämä on erittäin lyhytnäköistä toimintaa, jolla vaarannetaan järven tulevaisuus. Ruokalan saa jokainen ottaa, mutta se seuraava pitääkin jo päästää takaisin. Tämä on sitä toimintaa, joka tähtää tulevaisuuteen. Joskus kuulee puhuttavan, että Ruotsin suurilla järvillä saa ottaa useamman kalan päivässä. Tämä pitää hyvin paikkansa, mutta pitää muistaa, että istutusmäärät ovat moninkymmenkertaiset. Meillä Suomessa istutusmäärät ovat verrattain pieniä ja historia on näyttänyt monesti, että kuinka järvi voidaan kalastaa tyhjäksi hyvinkin nopeasti. Olisiko aika ottaa oppia menneisyydestä sekä katsoa mallia naapurimaamme Ruotsin toiminnasta sekä erinomaisista tuloksista?
Takaisin laskettu kala on myös yhtä lailla saatu sekä antaa myös samalla hyvän fiiliksen. Ensimmäinen kerta kirpaisee aina, mutta tämän jälkeen asian varsinaisen merkityksen alkaa ymmärtämään. Ja mikä hienompaa kuin saada seuraavalla kaudella 6kg painoisia jalokaloja, kun tietää samalla, että on ollut itse edesauttamassa tilanteen kehittymistä.
Kireitä siimoja ja pitäkää maltti mukana!
