tiistai 23. joulukuuta 2014

Kausi pakettiin Näsijärvellä

Näsijärvi on edelleen täysin auki, eikä jäistä ole juurikaan tietoa. Sääennuste lupaa kuitenkin sellaisia pakkasia, että pitää vain todeta vetouistelukauden olleen tässä.


Pakkanen paukkuu ja kausi on hyvä laittaa pakettiin

Viikonloppuna oli siis vuorossa kauden viimeinen reissu, johon lähdettiin kovin odotuksin. Olihan kausi tähän mennessä antanut kalaa erinomaisesti sekä mikä parasta, niin monelle venekunnalle. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta onneksi kevääseen ei ole pitkä aika;)

Quicksilver oli jo siirtynyt talviteloille, mutta Villen Faster oli edelleen valmiudessa. Päivän päätteeksi vene oli tarkoitus nostaa traktorilla ylös.

Faster valmiina kauden viimeiseen koitokseen

Kauden viimeiset reissut ovat kalapäiväkirjan mukaan hieman kaksijakoisia. Joskus kalaa on tullut yksittäisen ison kalan verran, mutta kalamäärä yleisesti ottaen on ollut vähäinen. Olimme saaneet tietoomme pari isoa verkkotaimenta kokoluokassa 4-6kg, jotka oli pyydetty aivan matalasta. Ville oli vesillä myös edellisenä päivänä, jolloin olivat karkuuttaneet ison taimenen "repsikan" kanssa. Arviolta 5kg taimen oli saatu jo veneen viereen pitkän väsytyksen jälkeen, mutta liiallinen innokkuus haavin varressa kostautui tällä kertaa. Muita kaloja ei koko päivänä ollut raksiin iskenyt.

Lähdimme vesille noin yhdeksän aikaan ja taktiikkana kiertää selkeästi matalaa rantapenkkaa, jossa vettä noin 4-10m. Pääpaino siis puhtaasti taimeneen. Tuuli oli mukavan reipas, joka antoi toivonkipinää päivän kalantuloa ajatellen. Lisäksi tuuli puhalti vielä itäpuolelta, joka oli ihannetilanne meidän kannalta. Sormet olivat kovilla, kun salakoita viriteltiin, koska pakkasta oli kuitenkin 3-4 astetta. Vehkeet saatiin kuitenkin vetoon ja pääsimme keskittymään ajolinjoihin.

Vetoa ei ollut takana kuin vartin verran, kun ensimmäinen plaanari jäi taakse. Kala kyytiin ja kyseessä oli Näsijärven perustaimen mallia 50cm+. Hetken päästä sivutönkkö niiasi ison painon takaa, mutta tämä kala ei ollutkaan "punalihaisten" sukua. Reissun pakollinen hauki oli taas onnistuneesti veneessä. Meiltä oli itse asiassa pyydetty "vanhanliiton" herran toimesta haukea joulupöytään, joten toive oli toteutettu.

Tämän jälkeen kaarroimme erään karikon kupeesta, jossa vettä veneen alla oli vain 6m. Reunimmaiset plaanarit menivät aivan karikon vierestä, jossa olikin täkyparvia todella paljon. Keskimmäinen plaanari jäi mukavasti taakse, kun olimme juuri karikon kohdalla. Pian kala olikin jo ilmassa veneen takana. En tiedä mitä Näsijärven kalat ovat tänä vuonna syöneet, mutta huomattavasti enemmän ruutia niillä on nykyään sekä esimerkiksi hypyt ovat yleistyneet huomattavasti. Muutaman hypyn jälkeen tuomitsimme kalan järviloheksi. Kylläpä oli lohi ottanut matalasta, ei voi muuta sanoa. Videokamera saatiin viritettyä ja kala esittikin ensiluokkaisen väsytystaistelun. Oli sukellusta syvyyksiin, hyppyjä veneen vieressä sekä sopivasti pärskymistä. Hetken päästä Ville nosti järvärin kyytiin. Komea ja kirkas järvilohi, jolla tuntui olevan menohaluja. Kalalla oli pituutta 62cm ja painoa 3kg+. Järvilohi otti Anchovy Minnow Teaser täkyraksiin värissä Pink Tiger. Samalla hupulla saimme 2011 4kg+ järvilohen Näsijärvestä. Pinkki toimii monesti aivan loppukaudesta ja tämäkin todisti taas kyseisen asian. Järvilohi päästettiin takaisin kasvamaan, jotta se olisi ensi kaudella 75cm mittainen.

Järvilohi takaisin kasvamaan

Hetki tästä niin Villen puolelta lähti plaanari peruuttamaan. Täältä myös kyytiin järvilohi, joka oli noin 50cm pitkä. Teimme pian uuden kaarroksen samaan paikkaan, jossa tapahtuikin sitten sellainen asia jota emme ole kokeneet viiteen vuoteen. Karikon kohdalla lähti peruuttamaan plaanari nro 4 ja räikkä huusi hienoisesti. Mutta kuinka ollakaan, niin myös plaanari nro 3 peruutti myös. Kyseessä oli siis tuplatärppi, jossa kalat ottivat vierekkäisiin plaanareihin. Kelasimme toisen kalan kyytiin ja annoimme toisen viedä siimaa hiljalleen taakse. Otimme kalat vuorotellen veneeseen ja kummatkin taimenet olivat lähes veljiä, tuollaisia 52-53cm mittaisia. Päästimme "veljekset" joulunviettoon Näsijärven syvyyksiin. Tapahtumat pitivät miehet lämpimiä, vaikka tuuli tuntui koko ajan kovenevan. Vuorossa oli uusi käännös kohti karikkoa. Matkan varrelta kyytiin otettiin vielä yksi järvilohi peruskokoisena. Yllättävän matalassa taimenet sekä järvilohet tänään olivat, mutta niin olivat täkyparvetkin.

Saavuimme kolmannen kerran karikon kohdalle ja luonnollisesti sitä alkoi jo odottaa tapahtumaa, kun kala tuntui olevan hyvällä syönnillä. Hörppäsimme parasta aikaa kahvia Villen kanssa, kun Ville huudahti että nyt lähtee lujaa!!! Ja niinpä lähti, nimittäin karikon puoleisen reunan plaanari nro 2. Plaanari lähti suoraan vastapuolelle todella vauhdikkaasti ja tämän jälkeen kala hyppäsi ilmaan. Näimme kuinka iso pötkäle oli kyseessä ja selvästi järvilohi. Hypyn jälkeen plaanari kuitenkin palautui takaisin ja näin kala oli päässyt irti. Tämä oli se "joulukala", jota olimme tulleet hakemaan. Kuten muutama viikko takaperin, niin tämäkin järvilohi pääsi karkuun. Kolmannella kerralla se kyllä nostetaan veneeseen;)

Aalto nousi iltapäivää kohden

Syönti jatkui aktiivisena aikavälillä 10:00- 13:30. Sivulta saimme kyytiin taimenia ja yksi taimenista oli noin 60cm mittainen, mitä sitä haavissa nopeasti mittasimme. Taimen päästettiin takaisin Näsijärven aaltoihin. Taimenissa on jonkin verran eroja, nimittäin osa taimenista on hyvinkin tanakoita mutta syksyn mittaan on saatu myös solakoita yksilöitä. Ei missään nimessä "langanlaihoja", kuten vuosia taaksepäin mutta eroja kaloissa on kovasti. Meillä on myös vahva näppituntuma siitä, että jostain syystä Koljonselän taimenet ovat pulleampia kuin Näsinselän. Voiko tämä johtua muikku- tai kuorekannan eroista selkien välillä?


Vedenlämpö oli laskenut jo alle 3- asteen. Lämpötila liikkui 2.6-2.9 asteen välillä. Vetovauhti sai taas kerran olla hiljainen, vaikka myötäaalto koitti sitä kovasti nostaakin. Anchovy Bullet Roll toimi taas kerran kokonaisuudessaan loistavasti, antaen monta kalaa päivän mittaan. Kala oli hyvin aktiivisella syönnillä, koska veneessä kävi kaikkiaan 9 kalaa. Syönti loppui kuin seinään 13:30, jonka jälkeen ei ollut lainkaan tapahtumia klo 15 mennessä.


Näsijärven vetouistelukauden 2014 yhteenveto:

Kausi oli yksi parhaimmista vetouistelu-uramme aikana ja kalaa tuli määrällisesti erittäin hyvin. Muutamana kautena olemme saaneet enemmän 4kg+ kaloja, mutta määrällisesti noina kausina kalaa on tullut vähemmän. Mittakaloja per uistelureissu tuli tänä vuonna ennätyksellisesti, joten tästä kiitos Näsijärvelle sekä sen eteen hyvää työtä tehneiden tahojen suuntaan. Tänä vuonna pääsimme myös tartuttamaan kaksi sellaista järvilohta, jotka todennäköisesti olisivat olleet kotijärvemme ennätyskaloja. Tämä lupaa äärimmäisen hyvää vetouistelukautta 2015 ajatellen, sekä myös se tosiasia että useita 60cm+ mittaisia taimenia sekä järvilohia on päästetty takaisin kasvamaan. Nämä kalat ovat ensi vuonna jo todellisia "räikänpärisyttäjiä". Kaloja saimme useista eri paikoista sekä niin Koljonselältä kuin Näsinselältä. Opimme myös uusia paikkoja etenkin Näsinselältä, joka pitää nähdä lisärikkautena vetouistelijan työkalupakkiin. Mitä laajempi tuntemus järvestä sekä sen ottipaikoista venekunnalta löytyy, niin aina parempi.

Kausi lukuina:

  • Kuhakausi oli vaatimaton, mutta reissumäärä jäi myös vain kolmeen keikkaan. Isoin kuha alle 3kg, tämä oli huonointa moneen vuoteen. Alkukaudesta kuha söi, mutta tällöin emme olleet vesillä. Heinäkuu- elokuu oli vaikeaa ison kuhan suhteen. Määrää tuli paljon, sekä myös päivällä. Ville sai kesällä kuhanuistelun lomassa 3.4kg taimenen Näsinselältä.
  • Järvilohien ja taimenten perään teimme syksyllä 7 uistelureissua, jotka tuottivat 6 kpl mittakaloja. Näistä 2 oli järvilohia ja 4 taimenta. 
  • 6 mittakalan yhteispaino kaudelle 2014 oli 18.07kg. Kauden suurin kala oli 4kg taimen.
  • Mittakaloista 4 tuli Koljonselältä ja 2 Näsinselältä. Näsinselälle tehtiin 2 reissua ja Koljonselälle 5 reissua. 
  • Ehdottomasti kauden toimivin konsepti oli hiljainen vetovauhti, jossa vauhti pysyi 2.3-2.6km/h toleranssissa. Erityisesti Anchovy Bullet Roll toimi hitaaseen putkiuintiin viritettynä. 
  • Vaihdomme aktiivisesti paikkoja ja jos 1-2 tuntiin ei ollut tapahtumaa, niin mietimme heti seuraavan ottipaikan valmiiksi. Tämä pelasti monta reissua. Kokeilimme ennakkoluulottomasti myös uusia paikkoja, toki vanhat ottipaikat antoivat puolet mittakaloista.
  • Kun löysimme ottipaikan, niin jäimme kiertämään tätä tarkasti. Tämä tuotti monta kontaktia sekä useamman lähes "tuplatärpin", jossa useampi kala otti kiinni lyhyen ajan sisällä.

Kiitos kaudesta 2014 ja uistelustrategian suunnittelu vuodelle 2015 alkakoon!



Kireitä!


maanantai 15. joulukuuta 2014

Mikon taimen- ennätykset uusiksi Näsijärvellä

Viikonvaihde 14-15.12 oli nimetty termin "The fishing weekend" mukaan. Aivan kahtena päivänä ei vesille päästy, mutta pyhänä onnistuttiin järjestämään kunnon uisteluretki kotoisella Näsijärvelle. Ensin veneeseen piti olla tulijoita neljän hengen verran, mutta ryhmä kaventui kaventumistaan. Onneksi Mikko pääsi sentään hyppäämään kyytiin, koska yksin en ollut ajatellut lähteä.

Tällä kertaa lähdimme vesille hyvissä ajoin ja vene laskettiin Mustalahdesta vesille. Lähdimme ajamaan kahdeksan jälkeen, kun pahin pimeys oli hälvennyt. Sitä ennen tankattiin Mustalahden GT-asemalla, jossa 98E oli 1.25€/L. Tämä sopii uistelijan kukkarolle, voimme suositella lämpimästi.

Näkyvyys oli suhteellisen heikko, kun ajoimme kohti Koljonselkää. Pientää usvaa ja sumua oli ilmassa sekä vielä hivenen hämärää. Tarkasti sai ajaa, jotta huomasi avoveneet sekä verkonmerkit. Määränpääksi oli suunniteltu Koljonselkä, Hornulle emme jääneet koska arvelimme täällä olevan vetäjiä näin viikonloppuna.

Keskustelimme ajomatkalla Mikon moottorien välisestä eroista sekä äänimaailmasta. Aiemmat seitsemän vuotta olin tekemisissä 2- tahtikoneen kanssa, joka on oma maailmansa se. Nykyinen 150hv Mercury, jossa on 3l sylinteritilavuus pitää melkoisen mukavaa murinaa kun tehdään matka-ajoa. Soundi on aivan erilainen, kuin pienimmissä koneissa. Tyhjäkäynnillä kone on kuitenkin äänetön, kun taas vanha Tohatsu muistutti "läsnäolostaan" koko ajan.

Tuuli oli juuri sopiva, kun saavuimme paikalla josta vieheet oli tarkoitus laskea veteen. Uuden veneen kanssa piti vielä harjoitella jarrupussien laittoa, koska tämä oli vasta toinen uistelureissu. Kaikki ei tule vielä"selkäytimestä", kuten vanhan veneen kanssa. Ensi kaudella kaikki on varmasti jo toisin ja katsotaan nyt kuinka kauan tätä kautta vielä kestää.

Tällä kertaa veden ollessa 3.2-3.4 astetta, niin päädyimme valitsemaan erittäin rauhallisen vetovauhdin, luokkaa 2.4-2.6km/h. Isompi kala tykkää loppukaudesta hyvin rauhallisesta vauhdista ja tämä on näkynyt saalismäärissä. Pidän 3km/h alkuisia nopeuksia jo liian suurina. Vetoon laitoimme Anchovy Bullet Roll rakseja eri väreissä. Ei kovin kauan pitänyt odotella, että ensimmäisen kala oli kiinni. Juuri sattui tulemaan oikein tuulenpuuska, jonka mukana satoi räntää. Aallon noustessa kala otti uloimpaan kiinni. Pieni jännitys mittakalasta tuntui olevan, mutta kalan pituus oli 55cm. Hyväkuntoinen taimen, jonka vapautimme takaisin. Hieno kala ensi kaudella.

Taimen 55cm ja Bullet Roll testiväri

Hetken kuluttua sivutönkkö vemputti siihen malliin, että siellä on jotain tapahtumaa. No siellähän oli Hauki tankkaamassa samoilla muikkuapajilla.

Missä muikkua, siellä haukia

Ihmettelimme kovasti, että mitä kalaa kaiussa on edelleen penkoissa näinkin massiivisesti. Onko tämä muikkua, vaiko kuoretta? 

Kaikuluotaimen näytöllä riitti elämää

Tämän jälkeen tuuli kääntyi sekä rauhoittui hieman. Myös syönti loppui ja päätimme vaihtaa paikkaa, kuten viime kerrallakin, kun tuntui siltä ettei kala syö enää edellisessä paikassa. Tämä on monesti pelastanut reissun. Katsoimme, että mihin tuuli kääntyy ja arvelin sen tekevän hyvät virtaukset erääseen salmeen. Kyseisestä paikasta nostimme pari mittajärväriä vartin sisään 2000- luvun puolivälissä. 

Virtaus oli ajanut kalaparvet salmeen ja petokalat perässä


Katselimme kaikuluotainta ja totesin Mikolle, että täältä on pakko tulla jotain. Pääsimme kohtaan, josta olemme saaneet usein mukavia kaloja, niin juuri syvänteen päällä niin räikkä parkaisi kevyesti ja kala ilmassa. Oli Mikon vuoro ottaa kala kyytiin. Ja mikä kuvaakaan vetouistelukautta 2014 paremmin kuin se, että kaloilla on ollut menohaluja. Tämäkin kala jaksoi juroa veneen sivulle, joten oli pakko tyhjätä perä muista pyydöistä. Kun saimme kalan veneen viereen, niin huomasimme että kyseessä on taas mukava taimen. Pari kertaa kala vielä sukelsi syvälle, kunnes sain kalan haavittua. Komea mittataimen, joka otti pinkki/keltaiseen Bullet Rolliin isolla salakalla varustettuna.  Taimen mitoiksi varmistui 63cm/ 3120g. Tämä oli kyydissä olleen Mikon uusi Näsijärven ennätystaimen, joten suuret onnittelut tästä. Mikon edellinen ennätystaimen oli kuluneen vuoden marraskuulta Näsijärveltä ja taimen painoi 3kg. 

Mikko ja uusi Nässyn enkkataimen 3120g

Karvalakki on nähnyt monet kalat. Raksihupun ottiväri Selina´s Cocktail

Miksi jäädä paikalle miettimään, kun voi kaartaa paikalle uudestaan. Ja näinhän me teimmekin. Huomasimme samalla eräät verkot, joten jouduimme kaartamaan reippaasti oikean puoleiselle sivulle. Samaan aikaan reunimmaiseen vapaan otti kala kiinni. Hyvin pian tämäkin kala oli ilmassa. Näytti kovasti samanlaiselta kuin äskeinenkin kala. Hommaa hankaloitti se, että jouduimme saamaan aikaan kaartamaan kovasti kalan puolelle verkoista johtuen. Kun vapautimme plaanarin, niin kala ei jäänytkään taakse, vaan alkoi uida sivulle. Tämä tiesi jo etukäteen vaikeuksia. Hyvin pian sopassa olikin useita siimoja ja taimen hyppeli ilmaan repien muita plaanareita mukanaan. Tovin saimme taimenta väsyttää, mutta yhdessä hypyssä kala sitten irtosi. Tähän olimme hieman jo varautuneetkin. Kerrassaan hieno kokemus ja opettaa nöyryyttä sen suhteen, että kalaa koskaan niin vain oteta Näsijärvestä. Tämän jälkeen romut ylös ja kotia kohden. Pyhäpäivä oli ollut kalaisa muillekin venekunnilla ja tietoa kantautui useista 3-4kg kaloista.

Kireitä!

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

70cm joulukalan metsästystä Näsijärvellä

Oli kyse ilmiselvästä revanssista, koska viimeksi meiltä oli päässyt mahdollinen kotijärven enkkakala karkuun ja tämähän oli jäänyt kaivertamaan kalamiesten hampaankoloa. Vieläkin mieleen piirtyy se kuinka järvilohi ravistaa hypyssä raksin irti suupielestä. Kyllä me vielä kohtaamme;)

Selkeästi utuisten päivien jälkeen oli vuorossa kirkkaampi päivä, jolloin ilmanpaine lähti selvään nousuun. Olimme suunnitelleet päivän strategian siten, että uistelu keskittyy välikoljolle. Takilat jätettiin pois tällä kertaa ja pintakalvoon laitettiin kunnolla tavaraa järvilohien sekä taimenien kiusaksi.

Sää aamulla oli henkeäsalpaava

Otimme aluksi selvän strategian järvilohen suhteen, kun panostimme syvän päällä uisteluun. Vettä oli alla koko ajan 40-50m. Aamusta keli oli suhteellisen tyyni, jonka jälkeen aalto alkoi vähitellen nousta. Ensimmäiseen tuntiin ei tapahtunut lainkaan mitään, kunnes saimme pari kalaa hetken sisään. Nämä kalat tulivat sivutönköistä, joissa painoa oli 80g. Taimen kaloista oli taimen ja toinen järvilohi. Molemmat kalat olivat samasta muotista, noin 45cm mittaisia. Sanoin tämän jälkeen kalakaverilleni Villelle, että nyt on syytä vaihtaa paikkaa. Minulla oli sellainen kutina, että tästä paikasta ei saa isompaa kalaa tänään. Moni uistelija varmaan tietää kyseisen tunteen ja olemme seuranneet tätä tuntemusta koko vetouisteluaikamme. Se on monesti pelastanut päivän.

Aamupäivä keskityttiin syvän päällä uisteluun järvilohen toivossa


Lähdimme koittamaan taimenta matalasta, kun olimme uistelleet puhtaasti "järvilohistrategialla" viimeiset reissut. Välikoljon reunoilla on houkuttelevia patteja syvän veden lähellä, josta on monet paremmat taimenet nostettu. Pateilla vettä on tyypillisesti 5-8, jonka reunoja lähdimme kiertämään. Meillä oli vedossa pääosin Anchovy Bullet Roll huppuja, joihin luottamuksemme on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Bullet Roll huppu on helppo käsitellä, sekä uinnin säätäminen ei ole aivan niin herkkää kuin pikkuveljessä Anchovy Specialissa. Saimme aikanaan tynnyriuinnilla paljon kalaa, mutta parina viime vuotena olen alkanut uskoa enemmän myös putkiuintiin. Jostain syystä kalat ovat pitäneet tästä välillä enemmän, kuten esimerkiksi tänä kautena. Bullet Roll huppuun saa erinomaisen putkiuinnin, jossa raksi pyörähtää äärimmäisen hitaasti akselinsa ympäri. 

Uistelimme matalassa useamman tunnin ajan ja erään patin läheisyydessä onnistuimme saamaan pari taimenta peräjälkeen. Taimenet olivat kuitenkin nämäkin 45-50cm mittaisia, aivan kuin samasta istutuserästä, kuten varmaan olivatkin. Päästimme kalat hellävaroen kasvamaan, jotta nämäkin taimenet voivat olla ensi kaudelle 60cm mittaisia. Tässä vaiheessa veneessä oli käynyt neljä kalaa, mutta meillä oli vielä vahvasti kipinää isomman kalan suhteen. Sanoin tässä vaiheessa Villelle, että nyt kaarretaan lopuksi Hornun patjalle, joka on maineessa isomman kalan suhteen. Tämä on varmaan ainoita paikkoja Näsijärvessä, josta me emme ole saaneet yhtään isompaa kalaa. Aivan suunnattomasti emme ole täällä vetäneet, mutta useita kertoja kuitenkin. Aikaa oli jäljellä parisen tuntia, joten kaikki laitettiin viime hetken varaan.

Aloimme lähestyä Hornun patjaa, joka sijaitsee Hornun ja Taulaniemen välisellä veneväylällä. Paras ottialue on tultaessa pohjoisesta etelään. Näin mekin teimme tällä kertaa. Juttelimme hauskoja Villen kanssa, sekä aloimme pohtia sitä, että taitaa jäädä "joulukala" saamatta vielä tällä reissulla. Samaan aikaan katsoin juuri reunimmaista pikkuplaanaria, joka jäi toden teolla taakse ja räikkä huusi. Totesin Villelle, jonka väsytysvuoro oli, että nyt on hyvä kala. Saimme videokameran viritettyä valmiiksi onnistuneesti, joten väsytys on taltioitu. Näistä tehdään talvella oma koosteensa. Ville alkoi ottaa kalaa sisään ja heti huomasi, että on paremmasta kalasta kysymys. Kala jäi ensin vahvasti veneen taakse, mutta tämän jälkeen ottikin spurttia sivulle muiden pikkuplaanareiden sekaan. Onneksi kala otti vain yhden toisen setin mukaansa. Minä ohjailin venettä ja olin valmistellut haavin loppuhuipentumaa varten. Nyt Villen täytyi kelata kahta kelaa yhtä aikaa, jotta väsytys pysyi hanskassa. Nyt kala olikin jo 15mi veneen sivulla pinnassa keskellä isoa siimasoppaa. Tässä vaiheessa pelkäsimme erityisesti kovia spurtteja, koska emme pystyneet antamaan kalalle löysiä kovin helposti. Sanoin Villelle, että kohta otetaan kyytiin muista seteistä huolimatta. Olimme ensin varmoja, että kyseessä on varmaan järvilohi. Nyt kuitenkin varmistui, että sehän on iso taimen. Ville taiteili kahden kelan kanssa, että taimen saataisiin haavimisetäisyydelle. Nyt se oli siinä - katsoimme taimenen kanssa toisiamme silmiin. En vielä kastanut haavia veteen, koska näin että kalalla oli vielä muita aikeita. Taimen tuli uudestaan samalle etäisyydelle ja tein nopean piston haavilla. Nyt taimen oli kyydissä ja päästimme ilmoille hurjat riemuhuudot. 

Tinke ja taimen
N
Nyywe ja taimen


Taimenella oli pituutta 72cm ja se painoi tasan 4kg. Kala oli sopusuhtainen, ei mitenkään erityisen pulska. Tämän kokoinen taimen voisi hyvin painaa 5kg+. Taimenen viimeiseksi suupalaksi koitti Anchovy Bullet Roll värissä UV Purple Black, jota uitettiin salakan kanssa. Taimen oli myös vahvasti tankkaamassa, koska kalan mahassa oli kaksi noin 15cm mittaista muikkua sekä paljon pientä kuoretta. 

Taimen tankkasi vahvasti - mahassa muikkua ja kuoretta


Päivä oli päättynyt onnellisesti ja oli aika nostaa kamat ylös sekä suunnistaa kotisatamaan. Näsijärvi oli ollut antoisa kalamiehiään kohtaan ja kotijärven hyvä nykyinen tila on äärimmäisen hieno asia. Nyt voimme liittää Hornunkin yhdeksi ison kalan ottipaikoista meidänkin kohdalta.

Kuu siivitti kalamiehet kotisatamaan


Kireitä!

Quicksilver Captur pilothouse 675 varustelua osa 1

Quicksilverin varustelu alkaa olemaan hyvällä mallilla, ainoastaan lämmittimen sekä toisen kaikuluotaimen asennus jää kevääseen. Monia on erityisesti kiinnostanut veneen kaideasennukset, koska nykyveneissä ei ole vakiona takakaiteita lähes lainkaan. Myöskään kyseiseen veneuutuuteen ei ole tarjolla tehdasvalmisteista targaa vielä, joten nämä ovat varmasti Suomen ensimmäisiä.

Perusvarusteena veneestä löytyvät uimatikkaat, joita pitkin on helppo nousta veneeseen sen ollessa trailerilla. Itse pidän erityisesti veneen takaosasta, joka tuo merkittävästi lisätilan tunnetta.
Uimatikkaat helpottavat veneeseen nousua



Erityisen tärkeää oli tehdä veneeseen sellaiset kaiteet, joihin saa hyvin kiinnitettyä vapaputkia, mukitelineitä, varustelaatikoita uistelutarvikkeille sekä luontevat paikat sähkötakiloille. Lisäksi kaiteiden tulee antaa turvaa veneessä liikkumiseen sekä veneeseen nousemiseen.
Kaiteet mukailevat veneen muotoa. Vapaputket sekä varustelaatikot mahtuvat hyvin paikoilleen.

Huomasin myös venettä hankkiessa, että kun veneeseen nousee uimatikkaita pitkin, niin tulisi tässä ehdottomasti olla yksi kaide, josta saa kunnolla kiinni. Myös haavimies voi pitää tästä tukevasti kiinni, kun haavitsee parikymppistä merilohta kyytiin;)
Tärkeä tukikaide niin veneeseen nousevalle kuin haavimiehellekin.


Kyseiseen venemalliin ei ole vielä montaa targakaarta tehty Suomenmaassa, joten tämän suunnitteluun käytettiin jonkin verran aikaa. Lipan muoto on hieman normaalista poikkeava, joten valmista tehdasmallia tähän ei vielä löydy. Tärkeää oli saada 14 vapaputkea mahtumaan sekä paikat plaanarikeloille siten, etteivät nämä ole sivussa kulkevien tiellä. Myös korkeuden piti olla sopiva, jotta lyhyet lohenkalastajat ulottuvat vapoihinsa;) Targakaaren saatavuudesta voit kysyä täältä.
14 vavan targakaari sekä plaanarimastot

Roster varustelaatikot ovat käteviä

Kireitä!

Uuden veneen aikakausi - Quicksilver Captur pilothouse 675 + Mercury 150hv


Seitsemän vuotta "vetouistelun avioliittoa" on takana Dragon kanssa, kunnes päädyimme yhteistuumin jatkamaan elämään toisten kumppanien kanssa. Kreikkalainen Drago vaihtui Puolalaiseen Quicksilver morsiameen. Tilantarve sekä perheen vaatimukset kasvoivat, joten oli aika hypätä veneilyyn suhteen seuraavaan kokoluokkaan. Jo muutama vuosi on tutkittu kovasti veneitä kokoluokassa 6-7m, kunnes Quicksilverin uutuus kiinnitti huomioni. Siinä yhdistyivät vaatimukset niin tilojen, käytettävyyden sekä budjetin suhteen.


 Quicksilver Captur pilothouse 675



Veneen valinnan kannalta keskeisiä tekijöitä olivat; veneen takatilan suuruus niin vetouistelijan tarpeisiin kuin perheen kanssa veneilyyn, selkeä erillinen cabin, jossa on istumatilaa viidelle hengelle sekä nukkumatilat useammalle hengelle, suurempi moottoriteho sekä helppo kuljettavuus veneen ympäri. Kävin tutustumassa Quicksilveriin ensimmäisen kerran kesällä, josta innostus veneeseen jäi kytemään. Koin, että tässä yhdistyvät ne asiat, joita olin hakemassa. Lisäksi veneen hinta oli budjetissa, koska aivan mielettömästi veneeseen ei ollut tarkoitus investoida.

 Cabiini

 Reunoilla on turvallista kulkea

Veneeseen on turvallista nousta

Lapset viihtyvät kyydissä - kuivallakin maalla


Veneen käytöstä on edelleen uistelua noin 80%, mutta iän myötä myös mukavuudenhalu kasvaa. Olemme tunnetusti vesille heti jäiden lähdettyä ja aina siihen asti, kunnes järvet jäätyvät. Perheen kanssa veneily vaatii tiettyjä mukavuuksia kuten; jääkaappi, painevesi käsienpesua varten, kemiallinen wc sekä lämmitin. Lisäksi oleskelutilaa on oltava niin veneen sisällä kuin ulkopuolellakin.

 Hyvästit pressuille- liukuovea on kaivattu vuosien varrella

Takatilassa mahtuu oleskemaan

Käsienpesumahdollisuus oli vaatimuslistalla


Kireitä!







tiistai 25. marraskuuta 2014

Tervetuloa Kalareissut.fi sivustolle

Kalastusblogini siirtyy pikkuhiljaa vanhasta blogipohjasta tänne uuteen osoitteeseen www.kalastusreissut.fi. Kalareissutekstejä ja kuvia on kertynyt aina 2009 vuodesta.

Pysykää mukana menossa.

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Ensikosketus Saimaan Yöveteen

Yövesi on usein esiintynyt vetouisteluun liittyvässä kirjallisuudessa sekä luonnollisesti myös vetouistelua koskevia kirjoitteluissa. Saimaalla olen vieraillut useaan otteeseen aikaisemmin, mutta en vielä koskaan Yövedellä. Olen seurannut useita Saimaata koskevia keskusteluja ja välillä Yövedestä keskusteltiin kovinkin ahkerasti. Tänä vuonna keskustelu on ollut hiljaista, mitä lie tämä tarkoittavan;)

Minulle tarjoutui oiva tilaisuus hypätä kalakaverini Haatajan Ahdin veneeseen Yövedelle, ja tähän tilaisuuteen ei voinut olla tartumatta. Majoitus järjestyi Mikkelistä kätevästi ja Sharkin kyyti onkin tullut jo tutuksi tämän vuoden osalta. Vene laskettiin vesille Ristiinasta, josta oli tarkoitus siirtyä ottipaikoille. Ahti oli jo käynyt kerran aikaisemmin tutustumassa paikkoihin, ja tältä reissulta oli mittakala nostettu kyytiin. Siis pientä toivoa mittakalasta leijui ilmassa...

Tapahtumapaikkana Ristiinan venesatama
Veneenlaskupaikka oli varsin hyvä


Shark valmiina päivän uistelusessioon
Aivan hämärässä emme lähteneet liikkeelle, vaikka mökiltä lähdimme kyllä ajamaan pimeässä Ristiinaa kohden. Veneitä laskemassa oli muitakin kalamiehiä, joten yksin meidän ei tarvinnut uistella tänään. Edellisen illan tutustuimme Yöveden syvyyskäyriin, josta päättelimme etukäteen alueet, joista järvilohta olisi mahdollista saada. Etukäteen meille oli kehuttu Mustasaaren seutua.Tutkimme kartalta alueen suhteellisen pieneksi ja siitä olisi ollut muutaman tunnin siirtymämatka kohti seuraavia ottipaikkoja. Emme nähneet tätä siirtymämatkaa potentiaalisena uistelualueena. Kun ajoimme aamulla kohti varsinaista Yövettä, niin Mustasaarta olikin jo kiertämässä neljä venekuntaa. Kalapaikka pomminvarmasti, mutta meidän paikkatietämys on vielä aloittelijan tasolla joten emme valinneet niin sanottua "täsmäkohdetta", vaan paikan jossa oli monipuolisuutta.

Isojen selkien miehelle, joka on tottunut Näsijärven sekä Päijänteen selkävesiin, niin Saimaa tuntuu mukavan pieneltä ja rikkonaiselta. Lääniä Saimaalla on valtavasti, mutta vetopaikat ovat hyvin täsmällisiä ja yllättävänkin pieniä. Yövedestä jäi lisäksi mieleen sopivalla tavalla "erämaahenkisyys" ja paljon puhutut kalliomaisemat tekivät mieleenpainuvan vaikutelman.

Ennen yhdeksää saimme vieheet vetoon ja tuulta aamulla ei ollut nimeksikään. Tuulen voimakkuus oli luokkaa 2-3m/s, joten hyvin otollinen keli virittää raksit rauhalliseen uintiin. Kohdealueeksi oli valikoitunut Salonselkä sekä Nihtsaaren seutu. Tästä Ahti oli viimeksi kalan saanut ja tämä on kuulemma kalapaikan maineessa. Hyvin pian huomasimme täällä olevan viitisen venettä meidän lisäksi, joten päätimme seurata paikallisten saamamiesten ajolinjoja.

Yöveden vesi on suhteellisen tummaa, hyvin samankaltaista kuin esimerkiksi Päijänteen vesi sekä Näsijärven vedenväri. Tämän johdosta ajattelin, että samanlaiset värisävyt kuten violetti, vihreä sekä sinertävät sävyt saattaisivat toimia myös Yövedellä. Vesi ei missään nimessä ole kirkasta kuten esimerkiksi Puruvedellä, jonne teimme reissun pari vuotta sitten. Saimaa kätkee hienoa selkiä vesistöönsä, jotka ovat kovinkin erilaisia. Tämä on suuri rikkaus. Monesti ajattelee, ettei miksei sitä ole sattunut syntymään Saimaan äärelle, tulisiko sitä oltua jo liikaa vesillä...heh!

Raksit saatiin veteen ennen aamuyhdeksää
Odotukset olivat luonnollisesti hyvin suuret, ehkäpä jopa liiankin suuret. Kalaa ei kuitenkaan Suomessa mistään väkisin oteta sekä erityisesti järvilohen syöntiaktiivisuus vaihtelee suuresti. Toisena päivänä saattaa vapa taipua hyvinkin, kunnes järvilohi taas sulkee suunsa seuraavaksi päiväksi. Yhden päivän reissussa ei koskaan tiedä, millainen syöntipäivä kohdalle sattuu. Mutta päivä Saimaalla on jo sinänsä riittävä nautinto, vaikka lohta ei veneeseen nousisikaan.

Aamupäivänä meillä ei ollut yhtään tapahtumaa. Vaihdoimme tämän jälkeen raksien uinteja rauhallisemmaksi sekä tynnyriuinneista putkiuinteihin. Violettia laitoimme enemmän vetoon, kun kromivärit eivät tuntuneet antavan kontakteja. Noin tunti vaihdon jälkeen, niin saimme muutaman kontaktin kaloihin. Nämä järvilohet olivat alamittaisia, mutta violetti näilekin tuntui maistuvan. Kalat ottivat takilasta noin 5-8m syvyydestä, penkan reunasta. Olimme tätä ennen vetäneet paljon syvän päällä.

Iltapäivällä mietimme, että kuinka myöhään uskaltaisimme vetää oudoilla vesillä kun Ristiinan venesatamaan oli kuitenkin siirtymää tuollaiset reilut 10km. Tutuilla vesillä asia on eri, mutta aivan säkkipimeään emme uskaltaneet uistella. Tämä tietysti harmitti, koska kotivesillä on usein saatu järväreitä lähes pimeässä. Nostimme raksit ylös noin neljän aikaan ja muutama venekunta jäi vielä vetämään.

Uistelu tuntui keskittyvän Nihtsaaren "kolmioon", joka tarjoaa selkeän kierroksen jossa uistella. Tämä oli selkeästi kalapaikan oloinen, mutta salmessa saa olla tarkkana. Pian vastaan tulikin isompi alus, joka vei tukkikuormaa kohti Suur- Saimaata.



Tukit matkalla kohti Suur- Saimaata
Uistelupäivä Saimaalla on aina irtiotto arjesta
Kun ajoimme rantaan, niin päivä tosiaan pimenee nopeasti. Venesatamaan saapuessa alkoi jo olla selkeästi pimeää. Kun olimme nostaneet veneen, niin rantaan tuli Örnvik joka oli jäänyt vetämään "kolmiota" pimeässä. Heti, kun menimme jutulle niin sanoivat "et työ lopetitte liian aikassin". Heidän filosofiansa on se, että järvilohi syönnöstää muikun kudun aikaan paljon pimeän aikaan. Tästä todistuksena heillä olivat kyydissä järvilohet 6.7kg ja 3.4kg, jotka olivat ottaneet lähes peräkkäin klo 16 jälkeen. Olimme siis puoli tuntia liian aikaisin nostaneet vehkeet ylös, no aina ei voi voittaa. Vitsailimme koko päivän Ahdin kanssa, että nyt otetaan kutosen lohi kyytiin. No oli hyvä tietää, että siellä oli tosiaan kutosen lohi ja onneksi joku sai sen siiman päähänsä. Onnittelut venekunnalle hienoista lohista.


Loppuun todettakoon, että Yövesi on hyvin mielenkiintoinen uistelukohde sekä sopivan kokoinen. Ottipaikat saa hyvin koluttua päivän aikana. Tampereelta ajomatkaa kertyy reilut kolme tuntia, mutta viikonlopuksi on vielä hyvin järkevää tulla uistelemaan. Lisäksi alueella on hyvin järvilohta sekä mahdollisuudet siihen ennätyskalaan, ovat koko ajan olemassa. Tulemme varmasti ensi kaudella uudestaan.

Kireitä!

ps. olivatpa nämä saamamiesten järvilohet nostettu Purple Blackillä, joten aivan väärään emme värien suhteen osuneet.

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Yöveden järvilohelle maistuu Anchovy Bullet Roll

Anchovy Bullet Rollin nimeen vannova Haatajan Ahti oli tutustumassa ensimmäistä kertaa Saimaan yöveteen. Yövedellä riittää lääni koluttavaksi, mutta muiden uistelijoiden ajolinjat kertovat mahdollisista ottialueista. Loppukaudesta etenkin väri Nyywe Special  on toiminut muualla Saimaalla hyvin, joten miksei Yövedelläkin? Itse en vesille vielä Ahdin kanssa päässyt, joten jäin lähinnä odottamaan multimediaviestin saapumista lauantaina. Jo matkalla pojan kanssa lätkäreeneihin huomasin viestin saapuneen puhelimeen. Komea vajaan 4kg järvilohi siellä köllötti Silverin pohjalla. Ja kuinkas ollakaan, niin Nyywe Special taas kerran asialla.


Ensi viikolla suuntaan itsekin ensimmäistä kertaa Yöveden maisemiin, jotka ovat kuulemma sieltä parhaasta päästä.

Muikunkutu käynnissä Näsijärvellä

Muikunkutu alkaa olemaan käsillä Näsijärvellä juuri tällä hetkellä. Se tarkoittaa, että vesillä pitäisi olla juuri tähän aikaan. Muikunkudun jälkeen syönti hieman rauhoittuu, joten nyt on mahdollisuus siihen omaan "ennätyskalaan". Etsi muikunkutupaikkoja matalikkojen reunoilta, hiekka- ja sorapohjaisilta rannoilta sekä syvänteiden rinteissä jossa korkeusvaihtelu on suuri.

Nyt kannattaa olla vesillä
Muikunkudun aikaan nostetaan yleensä kauden isoimmat kalat

perjantai 7. marraskuuta 2014

Täkyraksiuistelun perusteet

Olemme saaneet viime aikoina paljon kyselyitä koskien Täkyraksiuistelun perusteita. Tämä viittaisi siihen, että jalon harrastuksen pariin olisi taas tulossa uusia innokkaita kalamiehiä. Täkyraksikalastus on erittäin tehokasta, mutta jotta homma lähtee liikkeelle ja tuloksia alkaa syntymään niin opetteluun kannattaa panostaa. Olen aikanaan kirjoittanut artikkelisarjan koskien täkyraksiuistelun perusteita, jotka on hyvä nostaa esille tässä yhteydessä.





Mukavia uisteluhetkiä täkyraksiuistelun merkeissä.

Kireitä!

maanantai 3. marraskuuta 2014

Nässyn lohikunkku 2014

Näsijärvellä kisattiin jo kolmatta kertaa Nässyn lohikunkku- tittelistä lauantaina 1.11. Kilpailupaikkana toimi jo toiseen kertaan Ravintola Maisa, joka tarjoaa oivat puitteet tapahtumalle. Tapahtuma on kehittynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana ja tänäkin vuonna vesille starttasi yli 80 venekuntaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Nässyn Lohikunkusta on muodostunut vähitellen yksi suurimmista kotimaisista uistelutapahtumista. Kilpailussa punnitaan vain suurin kala venekuntakohtaisesti ja alamittana noudatetaan luonnollisesti 60cm lakisääteistä alamittaa.

 Ilmoittautuminen käynnissä




Yhteistyökumppani Lähitapiola lahjoitti JOPON arvottavaksi


 Kipparikokous käynnisti päivän

Vesille startattiin klo 08:30 kipparikokoukseen jälkeen ja aamuinen sumu olsopivasti hälvenemässä. Näytti vahvasti siltä, että tästä on tulossa kalaisa päivä. Lähdimme itsekin myös järvelle järjestäjien ominaisuudessa, kilpailu ei meille ollut tärkeää vaan hienon tapahtuman aikaansaaminen. Suuntasimme lahtivesille, koska niin Koljonselkä kuin Näsinselkä veti puoleensa joukon uistelijoita. Pitää kuitenkin todeta, että hyvin yli 80 venekuntaa katoaa kahdelle isolle järvenselälle. Moni ulkopaikkakuntalainen ihmettelikin Näsijärven kahta isoa selkää, joissa ottipaikkoja riittää jokaiselle. Moni muu järvi koostuu useista pienistä järvenselistä ja tämän suhteen Näsijärvi eroaa suuresti. 

Järvi oli kohtuullisen tyyni vielä aamusta ja ensimmäiseen tuntiin ei ole tapahtunut mitään. Kaarroimme syvänteen päällä järvilohen toivossa, mutta vielä ei lohia näkynyt. Noin puolentoista tunnin uistelun jälkeen reunimmainen pikkuplaanari alkoi peruuttamaan vahvasti ja kala pärskäytti ilmassa. Huomasimme pian, että irti pääsi. Tämä saattoi olla järvilohi, koska täältä niitä on saatu vuosien varrella useita.

 Räjähtänyt raksi ja tällä kertaa Coho Blue Chrome jäi ilman "päänahkaa"

Tuuli alkoi vähitellen voimistua ja syönti alkoi paranemaan. Muutama 50cm mittainen taimen kävi veneessä kääntymässä, mutta isompia odoteltiin vielä. Huhuja kuului, että kisakaloja olisi nostettu veneisiin. Niinisen Mikon venekunnalta saapui puolenpäivän aikaan kuva todella pulskasta taimenesta. Taimenelle oli harmittavasti pituutta vain 60cm, joten 1cm jäi erottamaan venekunnan puntarijonosta. Painoa taimenella oli peräti 3kg.

 Tukevasti muikkua syönyt Näsijärven taimen - viimeinen suupala CoConut Special

Emme saaneet kontakteja järvilohiin lahtivesiltä, joten vaihdoimme taimenen perään. Suuntasimme matalikkoja kohden, joihin muikun tiedetään tulevan kudulle. Vettä pattien ympärillä on luokkaa 4-8m. Heti matalikolle saavuttuamme huomasimme kaikuluotaimesta, että täällä oli todella paljon muikkuparvia. Uisteluaikaa oli jäljellä noin tunnin verran, koska järjestäjinä meidän oli tarkoitus olla rannassa tuntia ennen punnituksen alkamista. Ei mennyt kauan aikaa, kun pyörähdimme matalikon vierestä ja reunimmainen plaanari jäi kauas taakse. Reunalla ei ollut vettä varmaan kuin 3-4m, joten matalasta kala otti. Kun otin kepin käteen, niin oli vahva tunne mittakalasta. Kala veti vahvasti sivulle, mikä on ihmeellisesti ollut kaloilla tapana tänä syksynä. Kun saimme kalan veneen viereen, niin kala jatkoi juromista veneen keulaan. Tässä vaiheessa hieman elättelimme toivoa vauraasta jalokalasta, koska kala juroi hyvin syvällä. Noin vajaan vartin väsytyksen jälkeen saimme kalan veneeseen. Kala oli taimen, muttei mitenkään niin suuri kuin olimme luulleet. Kalalla oli pituutta 60cm, jonka päästimme takaisin kasvamaan. Menohaluja kaverilla oli ja kiitos siitä. 

 Matalikon taimen 60cm CR - Bullet Roll Nyywe Special

Tämän jälkeen olikin hyvä nostaa kamat ylös ja lähteä valmistelemaan punnitustilaisuutta. MIttakalasta saa aina olla kiitollinen ja tässä vaiheessa uskoimme, että puntarille on tulossa varmasti kalaa. Ville veikkasi, että 5 mittakalaa on saatu ja itse uskoin seitsemään.

Punnitusaika alkoi vähitellen lähenemään ja kaloja alkoi saapua mukavasti punnitukseen. Ensimmäiseksi paikalle ilmaantui viitisen kalaa.

 Kisakalat jääpedissä

Puntarille tuotiin kaiken kaikkiaan 7 mittakalaa, joista yksi oli taimen ja kuusi kalaa olivat järvilohia. Kaikkien kalojen pituus oli välillä 61cm- 66cm ja kalat olivat luultavasti samanikäisiä. Hieman yllättävää oli se, että järvilohta tuli näinkin mukavasti. Kaloja tuli tasaisesti niin Koljonselältä- kuin Näsinselältäkin. Lähes kaikki kalat saatiin täkyraksilla. Kilpailukalat painoivat kaikki noin kolmisenkiloa, voittokalan ollessa 3.4kg painoinen. Onnittelut kaikille mittakalan saaneille. Näsijärvi oli antoisalla päällä ja tämä on meille osoituksena siitä, että Näsijärvestä on tulossa hieno taimen- ja järvilohivesistö, johon Näsijärven Lohikalayhdistys Ry pyrkii kantamaan kortensa kekoon. Kaikki tapahtumaan osallistujat ovat osaltaan auttamassa järven kehitystä tulevaisuudessa ja suurkiitos tästä.



 Punnitus menossa


Kiitos hienosta tapahtumasta ja ensi vuoden tapahtumaa odotellessa...

lauantai 25. lokakuuta 2014

Syksyn ensimmäinen mittakala Näsijärveltä

Vanhan kansan sanonta on sitä mieltä, että "kolmas kerta toden sanoo". Oliko tässä ennusmerkit syksyn kolmannelle reissulle kotoiselle Näsijärvelle, vai vieläkö hauet ehtivät rakseihin ennen lohia...

Jos vanhoja merkkejä on uskominen, niin tuulta ainakin oli luvassa reilun puoleisesti. Tämä tarkoittaa myös yleensä hyvää kalantuloa ja viimeiset pari reissua onkin vedetty pläkäkelissä. Reilu tuuli yhdistyy yleensä kalan parempaan aktiivisuuteen ja silloin kala onkin usein aivan pintakalvossa tai ainakin muutaman metrin syvyydessä. Kun lohikala on aktiivinen, niin kalastajalla on paremmat mahdollisuudet saada mittakala siiman päähän.
Vedenlämpö oli myös laskenut pari astetta viime reissusta, ollen nyt 8.4 astetta. Tämä tarkoittaa sitä, että muikut alkavat lähestyä kutupaikkoja. Tämä olikin havaittavissa kaikuluotaimesta, koska muikkuja oli jo kerääntynyt rinteisiin. Seuraavat 2-4 viikkoa tulevatkin olemaan vetouistelijan kulta- aikaa, joten vesillä kannattaa käydä
.
Kolmannen reissun teimme Näsinselälle, koska emme kovassa kelissä viitsineet lähteä koljolle rynkyttämään. Etelätuuli oli käynyt koko viikon, joka on aina hyvä asia Näsinselällä. Tällöin veto kannattaa painottaa selän pohjoispäähän. Hyvin pian selälle ajamisen jälkeen huomasimme tuulen olevan erittäin kovan ja vielä todella puuskittaista. Päätimme kiertää erästä kalaisaa aluetta, että pääsemme vetämään lahden suun myötäiseen ja selän kautta kierrämme vastaiseen. Lahdensuulla oli selkeästi havaittavissa voimakasta virtausta, joten epäilimme kalojenkin olevan virtauksen äärellä. Kaksi vapaa oli laskettu veteen, niin yksi raksi oli odottamassa säätövuoroa noin 3-5m siimalla peräaallossa. Tähän täräytti päivän ensimmäinen kala, joka oli noin 50cm taimen.

Tuuli oli kovaa ja puuskittaista


Kun tulimme lahdensuulle myötäiseen, niin ei mennyt kovinkaan pitkään kun reunimmainen plaanari lähti peruuttamaan. Kala oli ottanut Anchovy Bullet Roll huppuun, jota vedettiin aivan pintakalvossa. Kala osoittautui järviloheksi, joka oli tyypillinen istari luokkaa 50cm. Kaarroimme hyvin pian uudestaan samaan paikkaan, josta on myös menneisyydessä nostettu yli 60cm mittakaloja. Täsmälleen samalla paikalla kuin viimeksi, niin toiselta sivulta lähti plaanari peruuttamaan huomattavasti lujempaa kuin äsken. Plaanarin lauettua huomasimme kalan uivan vahvasti sivulla, joka on useimmiten isomman kalan merkki. Kala ui vahvasti venettä kohden, joten sen kokoa oli vielä vaikea arvioida. Veneen vierelläkin kala ui vielä vahvasti sivulla, jonne sillä oli kovasti menohaluja. Hetken kuluttua huomasimme, että tämähän voi tosiaan olla mittakala. Kala tulkittiin myös järväriksi ja jälleen sama Anchovy Bullet Roll huppu kyseessä. Saimme kalan haavin ulottuviin ja Ville heilautti haavia. Syksyn ensimmäinen mittakala oli veneessä - se oli varma asia.

Kala oli tosiaan järvilohi, jonka mittasimme nopeasti. Kalan pituus oli 62cm ja painoa n. 2.8kg. Kala oli vantterassa kunnossa, mikä on hieno asia. Koska haluamme kantaa kortemme kekoon, jossa Näsijärvestä joskus saataisiin oikeasti isoja järvilohia kokoluokassa 70-80cm. Ville vapautti järvilohen veneen vieressä ja sinne se lähti takaisin Nässyn aaltoihin. Jokaisen on hyvä miettiä omalta kohdaltaan, että mitä tuollaisen kalan vapauttaminen voi mahdollistaa. Suvasvedellä oli merkitty keväällä 2014 järvilohi, joka oli noin 61cm mittainen ja noin 2.6kg painoinen. Kyseinen kala saatiin uistelemalla uudestaan lokakuussa 2014, jolloin järvilohi painoikin jo yli 5kg. Järvilohi kasvaa nopeasti, kun sen annetaan kasvaa. Erityisen voimakasta kasvu on yli 60cm mittaisena.


Syksyn ensimmäinen mittakala 62cm/2.8kg - Anchovy Bullet Roll UV Clear

Järvilohi päästettiin takaisin kasvamaan


Kalan vapauttamisen jälkeen teimme uuden kierroksen samalle ottipaikalle. Ei mennyt varmaan kymmentä minuuttia kauempaa, kuin juuri uudestaan viritetty kirkas UV Anchovy Bullet Roll oli taas houkutellut lohen iskemään. Tämäkin kala tuntui vetävän mukavanlaisesti ja ilmeisesti tämä 8- astetta on kaloille sopiva lämpötila, koska menohaluja tuntuu olevan. Luulimme kalaa hieman isommaksi kuin se olikaan, joten siksi se haavittiin. Kala osoittautui lähes mittakalaksi, jonka laskimme myös takaisin. Tämäkin kala oli järvilohi. Kuten alussa totesin, niin hyvin usein järvilohta saadaan juuri kovassa kelissä, jolloin se aktivoituu ja nousee pintakalvoon. 

Melkein mittakala

Tuuli vain yltyi iltapäivää kohden



Pian edessä onkin Näsijärven lohikunkku- kilpailu, joten ainakin yksi mittakala siellä ui;) Keli näyttää myös tasaantuvan lämpotilan suhteen, joten olosuhteet Lohikunkussa tulevat olemaan todella optimaaliset. 

Toimiva resepti päivän osalta:
-Vetovauhti 2.5km/h
- Anchovy Bullet Roll kovan kelin "putkiuinti"
- Etsi paikka, jossa hyvät virtaukset


Kireitä!