lauantai 25. lokakuuta 2014

Syksyn ensimmäinen mittakala Näsijärveltä

Vanhan kansan sanonta on sitä mieltä, että "kolmas kerta toden sanoo". Oliko tässä ennusmerkit syksyn kolmannelle reissulle kotoiselle Näsijärvelle, vai vieläkö hauet ehtivät rakseihin ennen lohia...

Jos vanhoja merkkejä on uskominen, niin tuulta ainakin oli luvassa reilun puoleisesti. Tämä tarkoittaa myös yleensä hyvää kalantuloa ja viimeiset pari reissua onkin vedetty pläkäkelissä. Reilu tuuli yhdistyy yleensä kalan parempaan aktiivisuuteen ja silloin kala onkin usein aivan pintakalvossa tai ainakin muutaman metrin syvyydessä. Kun lohikala on aktiivinen, niin kalastajalla on paremmat mahdollisuudet saada mittakala siiman päähän.
Vedenlämpö oli myös laskenut pari astetta viime reissusta, ollen nyt 8.4 astetta. Tämä tarkoittaa sitä, että muikut alkavat lähestyä kutupaikkoja. Tämä olikin havaittavissa kaikuluotaimesta, koska muikkuja oli jo kerääntynyt rinteisiin. Seuraavat 2-4 viikkoa tulevatkin olemaan vetouistelijan kulta- aikaa, joten vesillä kannattaa käydä
.
Kolmannen reissun teimme Näsinselälle, koska emme kovassa kelissä viitsineet lähteä koljolle rynkyttämään. Etelätuuli oli käynyt koko viikon, joka on aina hyvä asia Näsinselällä. Tällöin veto kannattaa painottaa selän pohjoispäähän. Hyvin pian selälle ajamisen jälkeen huomasimme tuulen olevan erittäin kovan ja vielä todella puuskittaista. Päätimme kiertää erästä kalaisaa aluetta, että pääsemme vetämään lahden suun myötäiseen ja selän kautta kierrämme vastaiseen. Lahdensuulla oli selkeästi havaittavissa voimakasta virtausta, joten epäilimme kalojenkin olevan virtauksen äärellä. Kaksi vapaa oli laskettu veteen, niin yksi raksi oli odottamassa säätövuoroa noin 3-5m siimalla peräaallossa. Tähän täräytti päivän ensimmäinen kala, joka oli noin 50cm taimen.

Tuuli oli kovaa ja puuskittaista


Kun tulimme lahdensuulle myötäiseen, niin ei mennyt kovinkaan pitkään kun reunimmainen plaanari lähti peruuttamaan. Kala oli ottanut Anchovy Bullet Roll huppuun, jota vedettiin aivan pintakalvossa. Kala osoittautui järviloheksi, joka oli tyypillinen istari luokkaa 50cm. Kaarroimme hyvin pian uudestaan samaan paikkaan, josta on myös menneisyydessä nostettu yli 60cm mittakaloja. Täsmälleen samalla paikalla kuin viimeksi, niin toiselta sivulta lähti plaanari peruuttamaan huomattavasti lujempaa kuin äsken. Plaanarin lauettua huomasimme kalan uivan vahvasti sivulla, joka on useimmiten isomman kalan merkki. Kala ui vahvasti venettä kohden, joten sen kokoa oli vielä vaikea arvioida. Veneen vierelläkin kala ui vielä vahvasti sivulla, jonne sillä oli kovasti menohaluja. Hetken kuluttua huomasimme, että tämähän voi tosiaan olla mittakala. Kala tulkittiin myös järväriksi ja jälleen sama Anchovy Bullet Roll huppu kyseessä. Saimme kalan haavin ulottuviin ja Ville heilautti haavia. Syksyn ensimmäinen mittakala oli veneessä - se oli varma asia.

Kala oli tosiaan järvilohi, jonka mittasimme nopeasti. Kalan pituus oli 62cm ja painoa n. 2.8kg. Kala oli vantterassa kunnossa, mikä on hieno asia. Koska haluamme kantaa kortemme kekoon, jossa Näsijärvestä joskus saataisiin oikeasti isoja järvilohia kokoluokassa 70-80cm. Ville vapautti järvilohen veneen vieressä ja sinne se lähti takaisin Nässyn aaltoihin. Jokaisen on hyvä miettiä omalta kohdaltaan, että mitä tuollaisen kalan vapauttaminen voi mahdollistaa. Suvasvedellä oli merkitty keväällä 2014 järvilohi, joka oli noin 61cm mittainen ja noin 2.6kg painoinen. Kyseinen kala saatiin uistelemalla uudestaan lokakuussa 2014, jolloin järvilohi painoikin jo yli 5kg. Järvilohi kasvaa nopeasti, kun sen annetaan kasvaa. Erityisen voimakasta kasvu on yli 60cm mittaisena.


Syksyn ensimmäinen mittakala 62cm/2.8kg - Anchovy Bullet Roll UV Clear

Järvilohi päästettiin takaisin kasvamaan


Kalan vapauttamisen jälkeen teimme uuden kierroksen samalle ottipaikalle. Ei mennyt varmaan kymmentä minuuttia kauempaa, kuin juuri uudestaan viritetty kirkas UV Anchovy Bullet Roll oli taas houkutellut lohen iskemään. Tämäkin kala tuntui vetävän mukavanlaisesti ja ilmeisesti tämä 8- astetta on kaloille sopiva lämpötila, koska menohaluja tuntuu olevan. Luulimme kalaa hieman isommaksi kuin se olikaan, joten siksi se haavittiin. Kala osoittautui lähes mittakalaksi, jonka laskimme myös takaisin. Tämäkin kala oli järvilohi. Kuten alussa totesin, niin hyvin usein järvilohta saadaan juuri kovassa kelissä, jolloin se aktivoituu ja nousee pintakalvoon. 

Melkein mittakala

Tuuli vain yltyi iltapäivää kohden



Pian edessä onkin Näsijärven lohikunkku- kilpailu, joten ainakin yksi mittakala siellä ui;) Keli näyttää myös tasaantuvan lämpotilan suhteen, joten olosuhteet Lohikunkussa tulevat olemaan todella optimaaliset. 

Toimiva resepti päivän osalta:
-Vetovauhti 2.5km/h
- Anchovy Bullet Roll kovan kelin "putkiuinti"
- Etsi paikka, jossa hyvät virtaukset


Kireitä!

tiistai 14. lokakuuta 2014

Moottorin loppuarvostelu Tohatsu 90 TLDI

Vuonna 2007 tuli hankittua venepaketin yhteydessä moottoriksi Tohatsu 90- hevosvoimainen TLDI kone. Paketti oli niin kilpailukykyinen Dragon kanssa, ettei siihen voinut olla tarttumatta. Tohatsusta olin seurannut nettikeskusteluja sekä venelehtien arvosteluja, joka sai itseni vakuuttuneeksi. Varsinaista käytännön kokemusta Tohatsu- merkistä minulla ei ollut.  Kyseessä on uudemman sukupolven suorasuihkutus 2- tahtimoottorit, joissa on erillinen oma öljysäiliö, joista öljy sekoittuu polttoaineen sekaan. Kyseiset moottorit yleistyvät uistelijoiden keskuudessa noin 10 v sitten ja kyseistä tekniikkaa edustavat esimerkiksi Tohatsu, Mercury sekä Evinrude.

Tohatsu on Suomessa marginaalimerkki, mutta muissa maissa Tohatsua myydään huomattavasti enemmän. Suomessa moottoria maahantuo Sumeko, jolta saa myös varaosat kätevästi. Tohatsu on Japanilainen moottorivalmistaja, joka tekee paljon alihankintaa myös muilla merkeille. Olen lukenut, että Tohatsu on yksi suurimmista moottorivalmistajista, ellei jopa suurin.

Tohatsu Dragon perässä 


Käyttökokemukset

Vuodet Tohatsun kanssa opettivat itselleni moottorin tekniikan sekä moottorin sielunelämän hyvin perusteellisesti. Kone on varsin perusvarmaa tekniikkaa, johon on helppo päästä käsiksi. Itse voin luonnehtia Tohatsua erittäin varmatoimiseksi koneeksi, jolla uisteltiin keväästä aina talven tuloon saakka. Koskaan 7 vuoden aikana Tohatsu ei jättänyt meitä vesille, joka on hieno saavutus. 2- tahdin hyvä puoli on myös se, että vettä ei pääse sekoittumaan öljyn sekaan joka on nelitahtien ongelma ajoittain ”kylmäuistelussa”.

Tohatsu reagoi mukavasti kaasuun ja yksi sen parhaista ominaisuuksista on vääntö sekä kiihtyvyys. Olen kuullut monelta muultakin, että kone on mukava menemään ja arvostivat nimenomaan reagointikykyä. Dragoa Tohatsu kuljetti parhaimmillaan 55km/h, jolloin moottori oli ylös trimmattuna.

Uisteluun Tohatsu sopii erinomaisesti ja kone toimii hyvin uistelunopeuksilla. Tohatsu on varustettu uistelunopeuden säätimellä, joka toimii kolmella kierrosalueella 800/900/1000rpm. Uistelusäädintä käytetään avainta pohjaan painamalla, jolloin kierrokset liikkuvat kyseisten kierrosalueiden välillä. Tämä on mukava lisä uistelijalle. Itse olisin ehkä suunnitellut säätimeen erillisen katkaisijan ja laajentanut toiminta- aluetta laajemmalle kierrosalueelle. Uistelusäätimen avulla raksiuistelu onnistuu erinomaisesti, sekä muu uistelu ilman jarrupusseja.

 2- tahti koneeseen tulee lisätä öljyä ja itse en kokenut tätä ongelmalliseksi. Tämä tulee tehtyä automaattisesti jokaisen uistelureissun jälkeen, Tohatsun öljysäiliön tilavuus riittää karkeasti noin pariin uistelukertaan. Öljyä pitää aina olla veneessä mukana ja anturi varoittaa, jos pinta pääsee laskemaan liian alas. Suosittelen ehdottomasti käyttämään laadukkaita suorasuihkutusmoottoreihin suunniteltuja öljyjä esimerkiksi Mercuryn Öljyjä. Kokeilin monia öljyjä esim. Motul, joiden ilmoitetaan soveltuvan kyseisiin moottoreihin. Nämä öljyt savuttivat huomattavasti enemmän, karstoittivat moottoria, josta keskustelimme huoltoneuvojien kanssa. Myös tulpista voidaan helposti vetää yhteen, että mikä öljy on moottorille hyväksi. Suosittelen käyttämään ainoastaan laadukkaita ja oikeita öljyjä.

Moottorin ainoa negatiivinen puoli on korkea melutaso. Melutaso on huomattavasti suurempi kuin nelitahtimoottoreissa ja etenkin koppiveneissä melu jää helposti kiertämään takatilaan.  Uudessa 2013 esitellyssä Tohatsussa on parannettu nimenomaan ääneneristävyyttä, joka on varmasti loistava uudistus. Kone on lisäksi hieman karkeakäyntinen, joka juontaa varmasti 2- tahtitekniikkaan. Näiden kanssa oppii elämään, mutta ovat varmasti uusia asioita nelitahtien jälkeen.

Olisin valinnut uuteen veneeseeni myös Tohatsun, mutta malliston suurin kone on 115hv. Kyseinen koneteho ei riittänyt uuteen veneeseen, joten jouduin valitsemaan Mercuryn tällä kertaa.  Voin omalta osaltani suositella Tohatsua ja varmasti hankin kyseisen koneen, jos hankin pikkuveneen tulevaisuudessa.

 Ylläpito ja huolto

 Kuten edellä mainitsin, niin Tohatsu on rakennettu perusvarman sekä erittäin luotettavan tekniikan pohjalle. Myös huoltaminen on helppoa sekä onnistuu normaalilta henkilöltä, jolla pysyy työkalu kädessä sekä osaa hieman lukea ohjeita. Vuonna 2007 ei vielä ollut tarjolla Tohatsu huoltoa kovinkaan monessa kaupungissa, nykyisin tilanne on muuttunut. Tilasin itse aina huolto- osat Sumekolta, jossa palvelu pelasi erittäin hyvin sekä varaosat olivat edullisia. Suosittelen Sumekoa Tohatsun varasosien suhteen, vaikka nykyisin niitä varmaan löytyy veneliikkeistäkin, kun verkosto on valtakunnallinen.

Perushuolto kannattaa tehdä 1-2 kertaa kaudessa, riippuen hieman käyttömäärästä. Perushuoltoon kuuluu peräöljyjen vaihto, sytytystulppien vaihto, polttoainesuodattimien vaihtaminen sekä kompressorin hihnan vaihto 4v välein. Itseltäni ei koskaan hihna katkennut ja tämä oli lähes uuden veroinen vaihtohetkellä, mutta ohjetta on hyvä noudattaa. Vanha hihna kannattaa jättää varahihnaksi, jos hihna sattuisi menemään poikki. Hihnan mennessä poikki, niin meno loppuu siihen. Hihnan pystyy hyvin vaihtamaan vesille ja tätä varten kannattaa veneessä olla oikeat työkalut. Koskaan ei kuitenkaan tiedä mitä sattuu. Perushuolto- osat maksavat noin 100€, joten Tohatsun ylläpitokustannukset ovat varsin pienet.

 Peräöljyn vaihtamista varten kannattaa hankkia öljyastia, johon vanhat öljyt valutetaan vaihdon yhteydessä. Tämän lisäksi Motonetistä kannattaa hankkia peräöljyn vaihtoa varten suunniteltu pumppu. Tämän jälkeen vanhan öljyt valutetaan peräpropun kautta öljyastiaan. Kun vanhat öljyt ovat valuneet pois, niin pumpataan täyttöaukosta uudet peräöljyt koneeseen. Tämä kannattaa tehdä loppukaudesta, jotta kone talvehtii uusien öljyjen kanssa.

 Loppuarvosana 9

 Positiiviset puolet

· Perusvarmaa tekniikka ja kone on hyvin luotettava
· Helppo huoltaa itse sekä pienet ylläpitokustannukset
· Moottorin kevyt omapaino
· Hyvä kiihtyvyys ja reagointi kaasuun
· Uistelusäädin helpottaa uistelijan työskentelyä
· Pieni kulutus uistelussa n. 0.8l/h
· Vesi ei sekoitu öljyn sekaan

Negatiiviset puolet
· Korkea melutaso verrattuna nelitahtikoneisiin (à vm 2013 uusi kone, jossa melutaso alhainen)
· Karkeakäyntinen kone, joka ominaista 2- tahtitekniikalle
· Öljyjen lisääminen (itse en kokenut ongelmaksi, johon tottuu kyllä)
· Savuttaa pitkän uistelun jälkeen, kun lähdetään liukuun
· Ei saatavilla NMEA- valmiutta



Näsijärven syksyisen lohikauden avaus 2014

Toivottavasti lohentäyteinen syksy on taas täällä, kun vedet ovat viilenneet lähelle 10- astetta. Olemme tehneet pari reissua järvelle, että löydämme taas tuntuman siihen kun kausi on kuumimmillaan. Kaikki tähtää muikunkudun ajankohtaan, jolloin Näsijärveltä yleensä nostetaan kauden parhaat ennätyskalat. Vedenlämmöt ovat liikkuneet 10.1- 11- asteen välillä, niin Näsinselällä kuin Koljonselällä. Vesillä olemme käyneet kaverin 515 Fasterilla, kun Quicksilveriä odotetaan saapuvaksi. 

Uistelureissut on tehty Koljonselälle, vaikka vene onkin Näsinselällä laiturissa. Näsinselältä on nostettu paljon kalaa, mutta tyypiilistä istukasta joka on luokkaa 40-50cm. Koljonselällä näitä on ollut vähemmän ja meidän kokemuksen mukaan kala yleensä vauraampaa ja tärpit yleisesti ottaen harvemmassa kuin Näsinselällä.

Ensimmäisen reissu suuntautui Koljonselän Itäpuolelle, joka on hyvää taimenaluetta. Vedenlämpö oli tuolloin 10.1 astetta, päivä tosin turhan tyyni. Asetimme vetonopeuden haarukkaan 2.7km/h ja täkyraksit saatiin uimaan erinomaisesti. Noin reilun tunnin jälkeen veneessä kävi ensimmäisen taimen ja pakko todeta, että nykyään nässyn taimenet ovat pulskempia kuin muutama vuosi sitten. Nykyään tuollainen 50cm taimen on yllättävän vauras, hieman samanlainen kuin esimerkiksi Päijänteellä. 

Muikkuparvia oli mukavasti noin 12-20m syvyydessä, johon viritimme 6 takilavapaa. Pian alkoikin tapahtua, nimittäin haukea nousta veneeseen. Tämä ilmiö meitä hieman huolettaa nimittäin haukien määrä on lisääntynyt melkoisesti viime vuosina. Sama ilmilö on havaittu esimerkiksi Päijänteellä. Hauet eivät olekaan rantapenkassa, vaan ruokailevat selkävesillä sekä syvänteissä muikkuparvien perässä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta järvilohi- sekä taimenistukkaiden selviytymiseen. Pinkki huppu houkutuslevyn takana oli suorastaan vastustamaton hauelle. Onneksi haukien tulo loppuu marras- ja joulukuussa meidän kokemuksen mukaan.

Syksyinen nässy


Ensimmäisen reissun aikana veneessä kävi 4 taimenta sekä saman verran haukia. Yksi taimen laittoi plaanarin pakittamaan siten, että olimme lähes varmoja mittataimenesta. Kala oli kuitenkin vain +50cm mittainen, joka vapautettiin takaisin kasvamaan. Tällä reissulla järvilohia ei veneeseen noussut. Taimenet olivat tasaisen syvänteen päällä, rantapenkasta ei taimenia vielä tavoitetttu. Päivän ottivärit olivat Coconut Special  ja Splätter marjapuuro.

Toinen reissu suuntautui välikoljolle ja tasalämmin sää oli tehnyt sen, että vedenlämpö oli tällä kertaa 11- astetta. Taas kerran sää oli lähes pläkä, joka on nässyllä kyllä haasteellinen. Näinä päivinä olemme saaneet isompia kaloja yleensä vain aamu- tai iltahämärässä. Sellainen 4-7m/s tuuli on oma suosikki nässylle, jolloin kala on yleensä aktiivinen. Mutta aina pitää yrittää, kun vesile pääsee. 

Tällä kertaa vesille lähdettiin aamuhämärässä ja pian raksien laskun jälkeen olikin ensimmäisen järvilohi kiiinni Peronsaaren vieressä. Lohi oli pirteä, mutta perinteisen 50cm kokoinen.

Lohta veneeseen


Tämän jälkeen seurasi hieman rauhallisempi jakso, muutamaa haukea lukuun ottamatta. Nämäkin tulivat perinteisesti takilasta pohjan tuntumasta, josta muun kuin hauen saaminen näyttää olevan tällä hetkellä hankalaa. Muutama vuosi takaperin saimme takilalla kohtuullisesti etenkin järvilohta, mutta tällä hetkellä hauki tuntuu ehtivän ensin aina takilassa uivaan syöttikalaa. Näiltä paikoilta nostettiin ennen vastaavaan aikaan punalihaista ja ilmaisen vielä kerran pienen huolenaiheeni ilmiöön liittyen.

Päätimme vetää loppuiltapäivän syvänteen päällä pintavetoa, josko siellä vaeltaisi mittakala pintakalvossa. Yhden järvilohen saimme kalvosta, mutta tämä oli tyypilistä kokoa. Onneksi kalat on saatu vapautettua hellästi, jotta kalat saavat kasvaa "aikuisiksi". Järvilohet tulivat kummatkin 8g painon takaa, syvänteen päältä. Jatkoimme uistelua syvänteen päällä ja kun teimme syvänteen päässä tiukemman käännöksen, niin siltä sivulta jossa vetoa ei ollut niin reunimmainen vapa lähti sojottamaan tiukasti sivulle. Totesimme, että kalahan siellä on kiinni. Kala lähti vetämään ulospäin sivulle, joka oli sinänsä aika hauskaa. Tämän jälkeen kala tulikin venettä kohden, keräten mukaansa kaksi plaanaria. 

Tässä vaiheessa ihmettelimme, että mikä kala siellä oikein on. Saimme siimasopan veneeseen ja aloimme selvittelemään tätä. Kala oli rauhallisesti veneen perässä, mutta hyvin syvällä. Kohtuullisen kauan meni selvitellessä siimavyyhtiä, mutta sitten oli kalan pumppaamisen vuoro. Ajattelimme, että olisiko kyseessä isompi lohi koska vetää noin tasaisen rauhallisesti. Samasta paikasta on saatu ainakin kaksi nelosen järvilohta meidän toimesta.

Kala tuli vihdoin pintaan, mutta silloin pahin pelko paljastui. No jumalauta tämäkin on hauki. 60m syvänteen päältä pintavedolla hauki, niin kyllä alkaa suoraan sanoen puistattamaan. Me kun luulimme kelaavamme järvilohta veneeseen. Haukia tuntuu olevan joka paikassa ja meitä ei enää naurattanut. Vihernieriällä oli painoa 4kg, joten siksi kaveri jaksoi hieman laittaa hanttiin.

Huolestuttavasti syvänteissä yleistynyt Nässyn hauki


Iltasyönti jäi kokematta, kun piti ehtiä päiväkotiin lapsia hakemaan. Kunhan vedenlämpö putoaa tuollaiset 2-3 astetta, niin johan alkaa tapahtua. Nässyn lohikunkku kisassa on todellinen sesonki käsillä. Järvilohille maistuivat Anchovy Minnow huput värissä TOFFEE CARAMEL


Kireitä!

lauantai 11. lokakuuta 2014

Veneen loppuarvostelu Drago Sunday 540 cabin

Kalusto vaihtuu ja on aika heittää hyvästit seitsemän vuoden yhteistyölle Dragon kanssa. Vuodet vierivät nopeasti ja ei uskokaan, että siitä on jo seitsemän vuotta kun lähdimme vaimon kanssa hakemaan Dragoa Viitos- Autosta Leppävirroilta. Tätä aikaisemmin uistelu oli painottunut pikkuveneellä kalasteluun sekä muiden uistelijoiden kyydissä olemiseen. Dragon hankinta avasi varsinaisesti uisteluun uuden ulottuvuuden sekä mahdollisti siirtymisen niin sanotusti "isoihin ympyröihin". Vuonna 2007 Drago oli yksi kllpailukykyisimmistä uistelupaketeista omassa hintaluokassaan ja tarjonta vastaavassa kokoluokassa oli vähäistä. 

Drago on Kreikkalaista tekoa ja takana on venetehdas nimeltä Drago Boats. Dragot tehdään käsinlaminoimalla, ei ruiskuvalamalla, joka tekee veneen vankan rakenteen. Allekirjoittanut myöntää kyllä, että kyseinen vene on vankkaa tekoa ja tämä hämmästytti itseäkin monesti. 

Drago Sunday 540 Cabin

Trailerointi

Drago on nimen omaan erinomainen vetouisteluvene, joka on kuitenkin kokoonsa nähden kevyt ja soveltuu hyvin trailerointiin. Itse koin, että 1500- luokan venetrailerit soveltuvat parhaiten kykyisen veneen kuljettamiseen. Kokeiltu on 1000 ja 1350- luokan trailerit, jotka olivat auttamatta liian pieniä. Veneen runko painaa alle 600kg ja tähän päälle esimerkiksi 160kg painava moottori. Lisäksi varusteet sekä etenkin uisteluvarusteet tuovat herkästi lisäpainoa sekä esimerkiksi 90l:n takin ollessa täynnä niin painoa on helposti yli 1000kg. Tämä on hyvä pitää mielessä. 

Kalastukseen ja retkeilyyn

Kun aikanaan hankin Dragoa, niin käyttötarkoitus oli nimen omaan uistelu sekä mahdollisuus yöpymiseen kalareissuilla sekä myös perheen kanssa. Emme aluksi veneilleet perheen kanssa juurikaan, vaan käyttö oli puhdasta uistelua. Myöhemmin lasten myötä veneen käyttö alkoi painottua myös retkeilyyn, johon Drago sopi myös hyvin. Toki tässä tapauksessa tilantarve nousee nopeasti, kun veneessä aletaan viettää aikaa retkeilyn merkeissä. Dragossa ei ole kemiallista wc:tä tai keittimiä, jotka varmasti tulevat vaatimuslistalle jos pidempiä reissuja on suunnitteilla. Lämmittimen Dragoon saa asennettua, mutta omassa veneessäni tätä ei ollut. Olemme yöpyneet aivan loppukaudesta veneessä ja makuupussilla sekä lämpimällä peitolla pärjäsi hyvin. Lämmitin auttaisi varmasti kosteuden poistoon, joka välillä muodostui ongelmaksi.

Vetouistelijan työkalu

Drago on suunniteltu hyvin uistelijan näkökulmasta. Veneen takatilat ovat kokoluokassa ison puoleiset sekä kaikkiin kulmiin pääsee helposti käsiksi. Kulmapenkit ovat irroitettavissa, jos nämä ovat uistelun tiellä. Erityisesti pidimme siitä, että "ohjaamo" oli lipan alla, eikä sisätiloissa. Makuutilat ovat erikseen veneen keulassa, johon saattoi mennä lepäämään. Varoitankin, että yleensä kun joku kömpi kajuuttaan nukkumaan, niin räikkä saattoi pärähtää. En vastaa näistä seurauksista...heh! Lipan alla on kaksi penkkiä, joissa kapteenin lisäksi istuu toinen henkilö hyvin. Mikäli veneessä on esimerkiksi 3-4 henkilöä, niin muut istuvat veneen peräosassa. Koimme, että 3 henkilöä oli optimimäärä, kun Dragolla uisteltiin. Jos veneessä on koko ajan 4 henkilöä, niin laittaisin melkein yhden henkilön cabiniin, pitkä tikku kannattaa olla mukana;)

Dragossa on jonkin verran säilytystilaa, mutta tämän koin yhdeksi suurimmista puutteista. Akkkutilaan sai laitettua jotain, mutta veneen takatilaan olisi ehdottomasti kannattanut suunnitella muutaman nostettava säilytystila, kuten nykyveneissä on. Cabiinissa oli myös jonkin verran säilytystilaa, mutta nämä eivät monesti sopineet uistelutavaroille. Erityisesti plaanarit, takilankuulat sekä erilaiset uistinrasiat olisi halunnut laittaa johonkin. Hytti on myös hyvänkokoinen, mutta jää muutamasta kymmenestä sentistä kiinni etteivät uisteluvavat mahtuisi sinne täysmittaisena. Eli uisteluvavat taitettiin aina kasaan ja yleensä uistelureissun jälkeen cabin oli täynnä tavaraa. Mikäli seuraavaksi oli vuorossa veneilyreissu ilman uistelua, niin cabin täytyy tyhjentää tavaroista. Tämä muodostuu ehkä ongelmaksi "sekäkäyttäjän" kohdalla. 

Drago on trailerikalastajalle sopivan kokoinen paketti

Ajo- ominaisuudet

 Moni on tiedustellut monesti vuosien varrella, että millainen Drago on veneenä ajo- ominaisuuksien suhteen sekä kuinka sillä pärjää esimerkiksi merellä? Veneiden koko on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, jonka jälkeen merellä näkee usein 6-7m pitkiä veneitä. 5.4m pitkä Drago soveltuu oikein hyvin niin sisävesille kuin merellekin. Vene on kuitenkin korkealaitainen sekä kestää erittäin hyvin uistelua kovassakin kelissä. Itse asiassa täytyy sanoa ettei sellaisia uistelukelejä ole ollutkaan etteikö Dragolla olisi pärjännyt. Joten tämän johdosta en ole kalustoa vaihtamassa. 

Olemme uistelleet Dragolla useilla järvillä kuten Näsijärvi, Päijänne sekä Saimaa. Näissä vesistöissä Drago on ollut kuin kotonaan. Lisäksi Drago on vieraillut kolme kertaa Äänisen aalloilla, Venäjällä. Täällä kohtasimme koviakin kelejä, jossa järvelle lähdettiin vielä 12m/s tuulessa. Uistelu kovassa kelissä ei ole Dragolla mikään ongelma, kelissä ajaminen vaatii totuttelua. Olemme myös käyneet Selkämerellä useita vuosia Porissa merilohta uistelemassa ja kelit ovat vaihdelleet tyynen sekä erittäin kovan tuulen välillä. Tämän pohjalta voimme todeta Dragon merikelpoiseksi uistelijan kaveriksi.

Dragon v- pohjainen muoto sekä kölin puuttuminen aiheuttavat totuttelua uudelle kapteenille. Dragon pohja halkaisee aallon mukavasti, mutta vauhtia pitää olla reilusti jotta meno on mukavaa. Kyntäminen ei ole erityisen mielekästä Dragolla, joten kaasukahvan käyttöä kannattaa harjoitella niin mukavuus hommassa säilyy. Sivuaaltoon ajaminen onnistuu hyvin, kun pääsee jyvälle siitä että kuinka veneellä pitää aallokossa toimia. Dragoa joutuu selvästi ajamaan ja veneen runko tietyissä olosuhteissa. Kyyti voisi tasaisempaakin, tämä täytyy todeta. Kölin puuttuminen aiheuttaa ajoittain voimakasta sivuliikettä, joka tekee omat haasteensa rantautumiseen sekä satamaan saapumiseen. Veneen liikkuessa hiljaa eteenpäin, niin perä alkaa tekemään omaa sivuliikettä. Satamapaikkaan kannattaa tulla tasaisella vedolla, jotta sivuttaisliikettä ei pääse syntymään. Tämä saattaa olla monelle yllätys, jos tottunut siihen ettei vene tee juurikaan sivuliikettä.

Paketti valmiina uisteluun

Ajopuolen omaisuuksissa korostuvat positiiviselta puolelta virtaviivainen käyttäytyminen aallokossa sekä kelinkesto uistelunopeuksilla. Veneellä pystyy ajamaan kovaa isommassakin aallokossa, mutta meno ei ole erityisen tasaista. Mitä nopeampi vauhti, sitä paremmin runko toimii. Drago on myös aktiivisen ajajan vene, joka vaatii ohjaamista. Kun pääset jyvällä toimintamallista, niin sinulla on hyvä työkalu käsissäsi. Mutta laiskan miehen vene Drago ei ole. Veneen suuntavakaus ei ole parhaasta päästä ja tämän vuoksi "ruorissa" joutuu olemaan hereillä. Autopilotti on ehdoton varuste uistelijalle ja tämän jälkeen uistelu muuttuu todella mukavaksi. Itselläni Simrad toimi todella hienosti kaapeliohjauksen kanssa, ilman autopilottia yksinuistelu ei ole mielekästä. 

Positiiviset puolet
  • Erinomainen paketti trailerikalastajalle ja pakettia on helppo hallita
  • Makuutilat "yllättävän" tilavat, joissa nukkuu 2 aikuista hyvin. Meillä nukkui usein kolmekin aikuista
  • Vetouistelijan työkalu, jossa hyvät tilat uistelijan näkökulmasta
  • Vankka käsinlaminoitu runko, joka kestää hyvin aallokkoa sekä trailerointia
  • Hyvä suunnittelu erillisen ohjaamon sekä cabinin osalta
  • Ei vaadi mieletöntä konetta, toimii hyvin 70-90hv koneilla.
Negatiiviset puolet
  • Säilytystilojen puute
  • Suuntavakaus tietyissä olosuhteissa, joka johtuu kölin puuttumisesta
  • Perussähköt eivät ole erityisen laadukkaat, suosittelen uusimista
  • Kyyti ei ole kaikkein pehmeintä
  • Veneen laidoilla kulkeminen hankalaa, lapsia ei sinne uskalla päästää
Loppuarvosana 9-


Kiitos 7v yhteistyöstä