keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Nässyllä alkaa tapahtumaan vedenlämmön ollessa 7- astetta

Moni on jo mahdollisesti nostanut veneensä ylös Näsijärvellä, vaikka paras aika alkaa vasta nyt. Vedenlämmön ollessa 8-10 astetta on yleensä hieman seesteisempi aika, jolloin kalantulo vaihtelee kovasti. Yksittäisinä päivinä kalaa voi tulla hyvin, mutta on hieman hakemista että ovatko jalokalat vielä selkävesillä vaiko rantapenkassa.

Esimerkiksi viime kaudella saimme 80% mittakaloistamme vedenlämmön ollessa 3-5 astetta, joka kertoo siitä, että Näsijärvi on kuitenkin pohjimmiltaan loppukauden paikka. Joulukuussa kannattaa ehdottomasti käydä vesillä niin paljon kuin vain mahdollista. Tällä hetkellä vedenlämmöt liikkuvat tuolla 6.5 asteen nurkilla, joka tarkoittaa sitä, että hyvällä tuurilla uistellaan vielä tammikuussa, todennäköisesti ainakin vielä joulun nurkilla.

Kun vedenlämmöt alkoivat olla 7- asteen nurkilla, niin tiesin että nyt on iskun paikka. Näin olivat muutamat muutkin tutut venekunnat analysoineet. Ensimmäinen venekunta avasi pelin edellisenä päivänä, joka tuotti 3kg järvilohen Näsinselältä. Järvilohi nappasi syvän päällä uitettiin täkyraksiin, jossa oli reilu vapautuspituus. Ottipaikalla vedensyvyys oli 33m.

Näsinselän kolmonen

Seuraavaksi oli meidän vuoro avata peli, ainoana erona se, että pyyntipaikkana oli Koljonselkä. Oli selvästi havaittavissa, että muikut alkavat parveutua rantojen läheisyyteen, mutta pysyvät vielä noin 15-25m vedessä. Vielä muikut eivät olleet aivan matalikoiden reunalla, mutta pian sekin aika tulee. Veto painotettiin vielä 20m lukemien päälle, jossa alkoi selvästi olla melkoisia parvia. Oli melkein ajankysymys, että koska kalaa alkaa tulemaan. Kala söi pitkin päivää hyvin, mutta nämä olivat pienempää kaliberia. Klo 13:00 räikkä ujelsi ja lohi oli ilmassa. Selvästi isomman puoleinen järvilohi - siitä ei ollut epäilystä! Järvilohi nappasi pinnassa uitettuun Anchovy Specialiin, jossa painotusta oli 10g. Vapautuspituus uloimmassa plaanarissa 100m. Useiden hyppysarjojen kautta lohi kellistettiin veneeseen. Kyseessä olikin pullea yksilö, jonka strategiset mitat olivat 67cm/ 4,1kg. Tämän mallisia järvilohia soisi olevan enemmänkin Näsijärvellä.
Koljon vankka järväri

Lumi kävi maassa Pirkanmaalla ja osa varmaan pelästyi, että tässäkö se vetokausi oikein oli? Seuraavan 10 päivän sääennusteet lupaavat hyvin lauhaa keliä, joten vetouistelijan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että vesille mars! Järvilohia on saatu erinomaisesti istutusmäärään nähden, mutta missä ovat taimenet? Tämän näyttää joulukuu...

Kireitä!

Oikealla tekniikalla hurjia saaliita sekä ennätyskaloja

Käsittelin aikaisemmin lyhyesti eräässä kirjoituksessa pitkiä vapautuspituuksia. Tämän jälkeen olen saanut suuren määrän yhteydenottoja, joissa on toivottu tarkempia ohjeita pitkien vapautuspituuksien käyttöön. Yhtenäistä kaikille tapauksille on ollut se, että selkeästi monikaan ei käytä kovin pitkiä vapautuspituuksia. Hyvin monelle tämä on ollut täysin uusi ja vieras asia. Mikään automaattinen toiminto se ei ole, että jos laitat pitkät vapautuspituudet, niin räikkä alkaa päristä. Mutta useammin se alkaa pärisemään, siitä olen aivan varma. Uistelupäivän aikana pitää kokeilla paljon erilaisia tekniikoita, muistaa tarkistaa täkyrakseja sekä virittää niitä erilaisiin uinteihin. Täkyraksien uinneista löytyy kattava videosarja täältä. Vetosetin tulee kuitenkin koostua kokonaisuudessaan pitkistä vapareista oikeissa paikoissa, veneen lähellä olevista painotetuista sivutönköistä sekä oikeanlaisista takilasäädöistä. Joku näistä toimii aina jossain muodossa, mutta keskimäärin pitkät vaparit toimivat keskimääräistä useammin. 

Heinosen Tommin venekunta aloitti alkusyksystä pidempien vapautuspituuksien käytön, joka johti heti avausreissulla hyviin tuloksiin kotoisalla Näsijärvellä. Puhuimme Tommin kanssa, että heillä oli tulossa reissu Saimaan aalloille. Tällöin oli puhetta, että myös Saimaalla kannattaa käyttää reiluja vapautuspituuksia. Mietin itsekseni juuri la:na, että kuinkahan jätkillä menee Saimaalla, kunnes puhelimeen saapui komea kuva järvilohesta. Sivuplaanariin oli laskettu vapautuspituudeksi 170 jalkaa ja painotusta oli tällä kertaa 20g. Vain vajaan puolen tunnin vedon jälkeen järvilohi oli ahmaissut salakan ja Rhino- täkyraksin yhdistelmän - se oli menoa sitten! Jätkät kampesivat Saimaan aalloilta veneeseen järvilohen, jolla oli painoa 6.85kg. Tämä oli venekunnan uusi järvilohiennätys kotimaan vesillä ja suuret onnittelut tästä kalasta. Olisiko tätä kalaa saatu ilman reilua vapautuspituutta, se jää jokaisen arvailujen varaan?

Saimaan järvilohi 6.85kg - Rhino raksihuppu kulta/violetti

Samaan aikaan hieman toisella suunnalla kalasteli myös eräs toinen Pirkanmaalainen kalamies. Hän puolestaan kyseli perjantai- iltana, että kannattaisiko hänenkin kokeilla hieman reilumpia vapautuspituuksia. Keskustelimme hieman siitä, että paljonko piuhaa kannattaa laskea veneen perään. Suosittelin rohkeasti kokeilemaan tuollaisia 70-100m vapautuspituuksia. Tässäkin tapauksessa jäin hieman jännittyneenä odottamaan, että miten mahtaa käydä tällä kertaa? Ilta pimeni jo lauantaina ja sähkökatkokset olivat vallanneet Pirkanmaan, kun puhelimeen saapui viesti. Kuvassa oli kaksi komeaa järvilohta painoltaan 3-4kg. Viestissä oli hyvin ytimekkäästi, että "nehän toimi". Pitkät vapautuspituudet nimittäin. 
Savolaiskaksoset

Kyselin hieman tarkemmin, että millaisia vapautuspituuksia kyseisten kalojen osalta käytettiin. Toinen kala oli napannut settiin, jossa vapautuspituus oli 100m ja painotusta 10g. Toinen kala tuli puolestaan 70m vapautuspituuden takaa, jossa painotusta oli 8g. Eli molemmat kalat selvästi huomattavien vapautuspituuksien takaa. Itse uskon vankasti siihen, että erityisesti isompi kala saattaa väistää venettä ja tämän johdosta ulompana uiva pitkällä vapautuspituudella viritetty setti antaa monesti ne kauden komeimmat kalat. 
Kuore oli aivan pinnassa ja järvilohet näiden perässä

Jottei aivan sellaista kuvaa jäisi, etteikö kaloja muillakin metodeilla saisi, niin edellisenä päivänä "Savolaiskaksoset" saanut venekunta onnistui saamaan vielä yhden järvilohen sunnuntaina. Tämä kala tuli puolestaan sivutönköllä, joka oli viritetty isolla painolla lähelle venettä. Tällä järvilohella oli painoa 4.5kg.

Kannattaisiko seuraavalla reissulla kokeilla rohkeasti pitkiä vapautuspituuksia? Mitään ei se anna, jos ei kokeilekaan...

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Venetrailerin kölirullien valinta

Alle 10 nostoa takana uudella JSI VT 2700 venetrailerilla, jolla kuljetetaan Quicksilver 675 venettä. Venetrailereissa on lähestulkoon poikkeuksetta kumiset kölirullat tehdasvarustelun jäljiltä, mutta näiden kesto on mitä on. Itselläni noin 5-8 nostokerran jälkeen kaikki rullat ovat haljenneet, siis aivan jokaikinen. Veneeni on luonnollisesti painava yksilö, mutta pohjan ei pitäisi olla kaikkein terävimmästä päästä. Kun kumirullat ovat haljenneet, niin sitten vasta veneen lasku- ja nosto- operaatioista mielenkiintoista tuleekin. Ajan kanssa käy pahimmillaan siten, että pohja pääsee koskettamaan metallitappeja ja voi aiheuttaa vaurioita. Kumirullan haljettua rulla ei enää pääse pyörimään ja veneen lasku muuttuu "tervanjuonniksi".

Olen katsonut monessa uistelutapahtumassa sitä, että uskomaton määrä kumirullia on trailereista hajalla ja silti niillä vain jatketaan trailerointia tai vaihdetaan samanlaisia tilalle. Itselleni tämä sai riittää. Haluan traileriini parhaat mahdolliset kölirullat, joiden tulee kestää kulutusta sekä niiden tulee sellaiset, että veneen nosto- ja laskuoperaatiot sujuvat kuin rasvattu.

Olin yhteydessä kotimaiseen tukkuriin nimeltä Teohydrauli Oy ja kerroin heille ongelmasta sekä sen laajuudesta veneilijöiden keskuudessa. Sovimme heidän kanssaan yhteistyöstä, jossa testaamme kolmenlaisia kölirullia käytännössä. Tulemme tekemään juttusarjoja itse kölirullien asennuksesta, käyttökokemuksista erilaisista kölirullista sekä vertailemme näitä sitten keskenään. Tämä tulee olemaan mielenkiintoinen projekti. Sain toissaviikolla rullat itselleni, joten projekti pääsee kunnolla käyntiin. Esittelen tässä vaiheessa kolme erilaista kölirullaa, joita lähdemme testaamaan. Testin kohteena olevat kölirullat ovat leveydeltään +/- 300mm.

Traileroitavana veneenä toimii uusi Quicksilver Pilothouse 675, joka ei suinkaan ole helpoimmasta päästä traileroinnin suhteen. Tämän vuoksi testi tulee olemaan mielenkiintoinen, koska kyseisen veneen trailerointi kumirullien kanssa on ollut suoraan sanottuna helvetillistä.
Traileroinnin kohde

Stolz on brändinä varmasti yksi tunnetuimmista kölirullista, joka on lähes "kulttimaineessa" osan käyttäjien keskuudessa. Stolz on Amerikkalainen tuotemerkki. Valmistusmateriaalina käytetään polyuretaania ja erityisesti Stolzin parhaiksi puoliksi mainitaan; ylivoimainen kestävyys, suurempi kantavuus ja erityisesti hyvät rullausominaisuudet. Akselitappi suositellaan rasvattavaksi vielä vesivaseliinilla. Soveltuu alumiini- sekä lasikuituveneille. Leveys 300mm.
Stolz polyuretaanirullat

Stolzin kulutuskestävyyttä ja kantavuutta kehutaan

Rullausominaisuuksien pitäisi olla Stolzin vahvuus


Vertailussa on myös Eurooppalainen kölirulla, joka on myös valmistettu polyuretaanista. Kyseinen vaihtoehto on aavistuksen edullisempi verrattuna Stolziin. Kölirulla vaikuttaa hyvin pehmeältä ja lupaavalta. Muotoilu on enemmän perinteistä kumirullaa muistuttava. Teohydrauli on ollut hyvin tyytyväinen kyseiseen vaihtoehtoon. Kölirullaa kehutaan hyvin kestäväksi. Kölirullan leveys on 286mm. Tulemme tekemään rullaustestejä koskien kyseistä kölirullaa, joten raportoimme näistä myöhemmin. Soveltuu alumiini- ja lasikuituveneille.
Eurooppalainen vaihtoehto kölirullaksi - valmistusmateriaali polyuretaani


Hieman halvempi vaihtoehto kuin Stolz

Kölirullaa kehutaan hyvin kestäväksi


Vertailun kolmantena kölirullana tutkitaan sinisen väristä kölirullaa, joka on valmistettu nailonista. Kyseinen kölirulla on suunniteltu isoihin venetrailereihin. Kölirullan leveys on 300mm. Kyseinen kölirulla on edullinen vaihtoehto verrattuna edellä mainittuihin vaihtoehtoihin. Osa trailerivalmistajista käyttää näitä myös tehdasasennuksissa. Käyttökokemukset puhukoon puolestaan, kun saamme projektin tähän vaiheeseen.
Siniset nailonista valmistetut kölirullat

Kyseinen kölirulla on suunniteltu isoihin venetrailereihin

Käyttökokemuksista raportoidaan myöhemmin erikseen


Venetrailerien kölirullia koskevissa kysymyksissä suosittelemme kääntymään Teohydraulin puoleen tai tilaamaan rullat kätevästi verkkokaupan kautta. Heistä huokui selkeä alan ammattilaisuus.

tiistai 10. marraskuuta 2015

Anchovy täkyraksien uintivideoita

Ties kuinka monta kertaa on ollut mielessä, että yhdellä reissulla kuvaisin videokameralla erilailla viritettyjen täkyraksien uinteja. Viimeksi oli niin tyyni keli, että kaivoin videokameran laukusta ja laitoin "filmin pyörimään". Tällä kertaa kuvasin Anchovy täkyrakseja, koska emme muuta käytäkään. Kotimaisen elokuvan pääosissa nähdään kanadalaiset päätähdet Anchovy Bullet Roll sekä Anchovy Special. Kuvauspäivä oli harvinaisen aurinkoinen marraskuun päivä, joten osa videoista on hieman kirkkaita ja valoa heijastuu pinnasta häiritsevästi. Uskon, että näistä pääsee kuitenkin hyvin jyvälle. Kuvaushetkellä vetovauhti on noin 2.8km/h.

Anchovy Special - nokkauinti
Nokkauinti viritetään siten, että tehdään uusi reikä samaan linjaan kuin "tehdasreikä", mutta keskelle huppua. Tästä saadaan aikaan hieno uinti, jossa raksi pyöräyttää nokan kautta kevyen pyörähdyksen.

Anchovy Special - pyrstönletkautus
Lähellä vakioreiän uintia, mutta kulmaa säädetty hieman enemmän nokkaan päin. Välillä äärimmäisen tehokas uinti, johon erityisesti meidän kokemuksen mukaan taimen välillä iskee hanakasti, myös toki järvilohi. Kovaan keliin emme usein viritä kyseistä uintia, koska se ei tunnu kestävän kovaa aallokkoa, vaan uinti lähtee kovenemaan aallokan mukana. Tuulenvoimakkuuteen 2-5m/s pitää aina ehdottomasti muutama kyseistä untia virittää. Erityisen hyvä takilassa sekä perävavassa potkurivirtaan.

Anchovy Special - katkoileva putkiuinti
Putkiuinti muodostuu kiteytetysti siitä, että täkyraksi pyörähtää akselinsa ympäri. Suoranaisesti pyrstö- tai nokka ei tee erillistä liikettä. Tämän olemme kokeneet erityisen tehokkaaksi järvilohen uistelussa. Jos putkiuntiin saadaan selkeä katko aikaan, niin voi olla lähes varma että jotain tapahtuu kyseisen päivän aikana. Täkyraksit ovat aina yksilöitä ja uinnin säätäminen on aina hieman tapauskohtaista. Viime vuosien isoimmat järvilohet on saatu putkiuinnilla.

Anchovy Special - hidas tynnyri
Kyseinen variaatio on ehkä se kaikkein legendaarisin uinti, jolla on kaikkein eniten saatu isoja yksilöitä. Sekä taimenia ja järvilohia on saatu samassa suhteessa. Tynnyriuinti on helppo virittää, kunhan tehdään huppuun reikä keskilinjaan, mutta aivan takaosaan. Jos halutaan saada aikaan hidas tynnyriuinti, niin tapsisiima saa olla vahvaa luokkaa 0.70mm. Lisäksi siimanreikä täytyy olla tiukka, se ei saa olla juuri siimanvahvuutta suurempi. Muuten siiman ulostulokulma muuttuu ja uinti ei säily. Rauhallinen tynnyri on vaikea virittää ja vaatii kärsivällisyyttä.

Anchovy Special - leijaava tynnyri
Kun tarpeeksi leikkii, niin oppii ajan kanssa hahmottamaan että kuinka tynnyriuintiin saadaan erilaisia variaatioita. Hitaassa tynnyrissä säilyy liike koko ajan, mutta leijaavaassa tynnyrissä pyörähdys on hyvin laaja. Parhaiten tämä onnistuu isolla täkykalalla ja mahdollisimman suoraan taivutettuna. Reikä ja siimanviritys aivan kuten hitaassa tynnyrissä. Toimii sivulla sekä takilassa.

Anchovy Special - katkotynnyri
Aina se ei onnistu, vaikka kuinka yrittäisi. Osaan tynnyriuinnista saa viritettyä katkon, jolloin tulee sellainen hetki, että pyörähtääkö täky ympäri ollenkaan vai ei? Silloin tietää, että kädessä on varsinainen "timantti". Oli sitten huono tai hyvä syönti kyseisenä päivänä, niin yleensä näissä uinneissa on tapahtumia. Aavistuksen haasteellisempaa, jos on todella kova keli ja uinnin testaaminen menee hankalaksi. Ison kalan uinti.

Anchovy Special - kulmikas tynnyri
Kyseinen tynnyriuinti on omaan makuuni aavistuksen nopealiikkeinen, mutta toimii silloin kun vesi on lämpimämpää ja niinä päivinä, kun kala on aktiivinen. Yleensä laitamme myös yhden kyseisellä säädöillä uimaan ja katsomme päivän mittaan tapahtumien määrästä, että mikä tuntuu toimivan. Helppo virittää ja kala saa olla enemmän taivutettuna. Reiän siimalle voi tehdä myös aivan taakse, sille puolelle mihin hammastikku kiinnitetään siimaa kiristämään. Tällöin uinti on hyvin kulmikasta. Enemmän taimenen mieleen.

Anchovy Bullet Roll - dead slow putkiuinti
Bullet Rolliin saa niin rauhallisen putkiuinnin, etten itse ole koskaan raksihuppuun vastaavaa saanut. Suht iso syötti 14-16cm ja nokkareikä keskilinjaan. Tapsina vahva 0.70mm monofiili. Pyörähdys tapahtuu hiljaa sekä aivan paikallaan. Aloimme käyttämään enemmissä määrin kaudella 2014 ja se on toiminut todella hyvin. Erityisesti järvilohi on mieltynyt tähän uintiin kovasti sekä merilohi. Monet Bullet Roll käyttäjät vannovat juuri kyseisen uinnin nimeen. Käytämme kyseistä uintia sivuilla sekä takilassa. Päijänteen voittokalalle säädimme juuri kyseisen uinnin. Oma henkilökohtainen suosikkini.


Anchovy Bullet Roll - rauhallinen tynnyri
Bullet Rolliin saa säädettyä erittäin mukavan tynnyriuinnin. Bullet Rollissa teen välillä reiän aivan keskellä huppua niin pituus-, kuin leveyslinjassa. Reikää ei välttämättä tarvitse tehdä niin taakse kuin pikkuveljessä Anchovy Specialissa. Tynnyriuinti sopii hyvin sivuvetoon sekä takilaan. Saalis on koostunut sekä järvilohesta ja taimenesta. Viritämme aina näitä useamman keliin kuin keliin.

Täkyraksit saat hankittua kätevästi kotimaisesta nettikaupasta.

maanantai 9. marraskuuta 2015

2015 on houkutuslevyjen vuosi Näsijärvellä

Aikaisemmin houkutuslevy ja Näsijärvi eivät ole kuuluneet samaan lauseeseen. Nässyn kävijät eivät varmasti ole kaikkein kovimpia levyjen käyttäjiä ja asiaa on perusteltu milloin milläkin. "Vesi ei ole tarpeeksi kirkasta tai järven lohikalat ovat liian pieniä", on kuulunut monesti keskustelujen lomasta. Kuluvana kautena houkutuslevyjen käyttö on yleistynyt paljon Näsijärvellä ja kaloja on alettu saamaan levyjen takaa mukavasti. Erityisesti levyt ovat toimineet takilassa, kuten Nässyn Lohikunkkukin osoitti.

Levyä kannattaa kuitenkin uittaa myös sisimmässä plaanarissa, jossa se saa olla lyhyen vapautuspituuden sekä ison painon kanssa hyvin lähellä venettä. Tänään puhelimeen saapui kuva Näsinselän 70cm mittaisesta taimenesta, joka hoksahti täkyraksiin, jota uitettiin Okin houkutuslevyn takana. Sivuplaanari oli lähellä venettä lyhyellä vapautuspituudella, jossa oli painoa 150g. Houkutuslevyjä ei kannata unohtaa varastoon!

Vedenlämmön ollessa yli 8- astetta on kala vielä syvän veden päällä. Varsinaisten rantapenkkojen hinkkaamisen aika ei ole vielä, vasta kun vedenlämpö alkaa olemaan alle 7- astetta.

Kireitä!

Nässyn lohikunkku 2015 - hopeaa venekunnalle

Nässyn lohikunkku käytiin Maisansalossa perinteikkäästi ja mikä parasta, niin osallistujamäärän suhteen tehtiin uusi ennätys, kun paikalle saapui peräti 119 venekuntaa. Tämä on kiitettävä suoritus Suomen mittakaavassa. Tapahtuma laajenee vuosi vuodelta ja uskon vahvasti, että kasvava trendi jatkuu myös tulevaisuudessa.

On mukava katsoa sivusta, että miten lanseeraamani tapahtuma sekä lohikalayhdistys on kehittynyt vuosien varrella. Tapahtuma alkoi 2011 pienimuotoisesta treffitapahtumasta, jossa ei ollut yhdistystä tai järjestäjäjoukkoa takana. Silloin maksettiin vielä oppirahoja, mutta siitä kaikki alkoi kehittymään oikeaan suuntaan. Tämän jälkeen perustettiin Näsijärven Lohikalayhdistys, joka alkoi viemään asioita eteenpäin. Paljon hyvää on tapahtunut Näsijärven eteen vuosittain ja tavoitteena on polku kohti Suomen parhaita lohikalavesistöjä, unohtamatta kestävää kehitystä.

Ensimmäisen kerran venekuntamme osallistui Lohikunkkuun 2012, jolloin vahvan paikkatuntemuksen avulla onnistuimme viemään "pojan" kotiin yhdessä Jari Havusalmen kanssa. Tapahtuma oli erinomainen jo tällöin.

Pimeesalmen rajoitteet siirsivät tapahtuman Maisansaloon, jossa se on hakenut nykyisen muotonsa. 2012 jälkeen sovittiin yhteisesti, että hallituksen jäsenet eivät osallistu tapahtumaan. Tapahtumaa ja hyviä saaliita oli kuitenkin hienoa seurata vierestä, kisakohtainen saalismäärä on yllättänyt monet osallistujat joka syksy.Suomen mittakaavassa saalismäärät ovat olleet hyviä, vaikka tapahtumaa ei voi suoraan verrata Päijänteen SM- kilpailuihin, jotka pidetään Syyskuun puolivälissä.

Kuten moneen tapahtumaan kuuluu, niin myös Lohikunkkuun moni on alkanut harjoittelemaan ennen tapahtumaa. Perjantaista onkin muodostunut niin sanottu reenipäivä. Eräs innokas nuorimies sai harjoituspäivänä komean 4kg taimenen, joka nappasi lanseeraamaani takilakonseptiin Koljonselältä. Takila lasketaan 10m syvyyteen ja houkutuslevy kuulan perään kieppumaan. Tähän yläpuolelle välilaukuri ja sitten vain 3m vaparia. Tämä oli taimenelle vastustamaton viritys.
Takila 10m + kuula perään ja välilaukurilla vaparia salakalle 3m

2015 Lohikunkkuun venekuntaamme lähti edustamaan Ville, koska olin itse estynyt Tapparan valmennustouhuilta. Kävimme Villen kanssa läpi taktiikkaa edellisenä päivänä puhelimessa sekä itse kisankin aikana. Oli mietitty erilaisia paikkavariaatioita sekä sitä, että mistä lähdetään etsimään täkyparvia. Kisapäivä itsessään oli hyvin tuulinen, joka hieman muutti suunnitelmia. Ensimmäisinä tunteina veneeseen oli noussut vain pieniä taimenia. Kävimme puhelimessa läpi, että mistä seuraavaksi täkyparvia lähdettäisiin etsimään. Sovimme, että katsotaan kortti nimeltään "selkäsaari" ja, että löytyisikö tämän lähistöltä täkyparvia. Ensin Ville laittoi viestin, että täällä on täkyä lujasti. Noin 30 min päästä puhelimeen tulikin kuva järvilohesta, jolla arvelin olevan mukana "mitalitaistossa". Järvilohi 68cm ja 3830 oikeutti Lohikunkun hopeasijaan.
Lohikunkun hopeamitalistit Ville Niemenmaa & Mikko Salonen

Järvilohi nappasi takilassa uitettuun Anchovy Specialiin, joka ui tynnyriuintia. Tarvitseeko edes kertoa, että kuinka takila oli viritetty? No suurena yllätyksenä tulee varmaan, että takila oli 10m syvyydessä, kuulan perässä levy ja lyhyt 3m vapari välilaukurilla. Jos jokin systeemi toimii, niin miksi sitä muuttamaan.

Ai niin, olipahan voittokin jätkillä lähellä. Samasta täkyparvesta veneeseen nostettiin 60,5cm mittainen taimen. Millipeli on meille tuttua, joskus voitetaan ja joskus hävitään.

Kisan tulokset kokonaisuudessaan löydät täältä.
Palkintopalli mallia 2015

Villen kisasyksy on ollut varsin onnistunut, päijänteeltä piikkipaikka ja Näsiltä hopeaa. Pitkä omistautuminen tuottaa tulosta. Onnittelut vielä Villelle hyvästä menestyksestä.

Nässyn Lohikunkku 2015 sai myös mukavasti huomiota mediassa, joka on hieno hatunnosto tapahtumalle.

Tapahtuma tuotti alkuarvioiden mukaan noin 7000 euroa, joka tarkoittaa jatkossa sitä, että järveen saadaan entistäkin enemmän istukkaita vetouistelijoiden iloksi. Ja tämä ei jää varmasti tähän...