Haukipitoista raksiuistelua

Töiden jälkeen silmät kiiluen välikoljolle, joka erottaa Näsijärven Näsinselän sekä Koljonselän. Olimme sopineet Mikon kanssa treffit vesille ja tarkoituksena jatkaa raksiuistelua mahdollisten isomusten perässä. Vedenlämpö oli laskenut lähelle 10- astetta, joten vähitellen aletaan lähentyä niitä ajankohtia, jolloin isompi taimen sekä järvilohi nousee pintakalvoon.

Tuuli oli juuri sopiva ja pinta oli sopivasti rikki. Strategiana kokeilla järvilohta syvän päältä, mutta käydä kokeilemassa taimenmatalikot, että olisiko täkyä ja taimenta jo rannassa.

Päivä alkoi hauskasti, kun toista vapaa laskettiin veteen niin ensimmäistä vietiin jo. Rhino Salmon Tracker lähti aika hujakkaa taaksepäin sekä heti veden alle. Mikko vapaan kiinni ja "tuntui kuulemma tukevalta". Tässä vaiheessa ajattelin, että voiko tämä näin hyvin alkaa. Väsytys oli suhteellisen pitkä ja kala vain juroi syvällä. Ihmettelimme kylläkin, että eikö kala ota mitään spurtteja ja mikä siellä oikein on kiinni. Anchovy Bullet Roll Ocean Blue ei ollut ehtinyt kauan vedessä uida ja jokin sen sieltä pintakalvosta hoksaisi 10g painon takaa. Kun peto ilmestyi syvyyksistä peräaaltoon, niin iso haukihan se siellä pärski. Ja nässyn haueksi se  vaikutti isolta, näitä ei tartu joka päivä siiman päähän.
Vihernieriä nostettiin veneeseen ja olipahan tyrnä poika kerrassaan. Painoa "muikkuimurilla" oli 7,25kg ja maha oli vähintään pullollaan. Mikon isä oli toivonut haukea ja liekö tämä ollut "enne" poikkeavasta raksikalasta. Väsytys oli kerrassaan hieno, laji vain väärä.

Hauki 7,25kg

 Melkoinen possu - muikku oli maistunut

Kalalajien suhteen oli erikoinen reissu, koska seuraavat kalat eivät myöskään olleet toivottua lajia. Rakseja purivat nimittäin hauki ja kuha. Kyllä Näsijärvessä täytyy olla kuhaa, kun sitä vielä lokakuussakin tulee reissu toisensa jälkeen pintavedolla. Ja mikäs meillä oli kuhanpyyntiä vastaan.

Teimme kaarroksen taimenmatalikoille katsomaan, että ovatko täkyparvet vielä matalassa tai taimenet. Rantapenkat olivat vielä täysin tyhjät ja kaiussa ei ollut lainkaan täkyparvia. Muikkuparvet ovat edelleen syvänteissä, joten kalastus kannattaa painottaa vielä syvänteisiin lähiaikoina. 

Tuuli painoi mukavasti Hornua vasten, joten vedimme viimeisen tunnin Hornun reunaa pitkin. Tämä tuotti pari purtua salakkaa ja nämä jäljet viittasivat jalokaloihin. Vedimme aivan pimeään, mutta tällä kertaa hämärän hetki ei ollut erityisen hyvä. Mieli kuitenkin lepäsi järvellä ja akut saatiin ladattua loppuviikkoa varten.

Kiitos Mikolle mukavasta reissusta ja oli hienoa päästä "fiilistelemään" Dragon kyytiin. On se vain hyvä uisteluvene.

Kireitä!