Juhannus merkitsee aina itselleni hetkeä, jolloin pääsee
rentoutumaan oman perheen sekä sukulaisten parissa. Oli sää mikä hyvänsä, niin
mökillä arkiset kiireet unohtuvat aina. Järven läheisyys on kuitenkin
kalamiehelle sen verran tärkeää, että polte vesille on aina kova. Vaikka
järvellä ei pitkiä aikoja pysty viettämään, niin "täsmäiskuja"
pyritään päivittäin. Järvi on onneksi suhteellisen pieni ja keskisyvyys vain
luokkaa 4m ja ainoat syvänteetkin vain 8-10m syvyisiä. Näin ollen päästään lähes
aina oikeaan syvyyteen kuhia tavoittelemaan, olivatpa ne sitten pintakalvossa
tai pohjan tuntumassa. Välillä järven vesi on juhannuksena +20 astetta, mutta
tällä kertaa kylmyys oli painanut veden lämmöt 14-15 asteeseen.
Ajattelin, että
kuhat eivät varmasti ole aivan pintakalvossa, vaan tuollainen 3-4m syvyys on
varmasti hyvä. Näin ajattelimme, kun valmistauduimme kuhanpyyntiin. Onneksi
pakissa oli painoja mukana, jotta Deadfish vaaput saatiin upotettua syvyyksiin.
Kiekkomies kalavesillä ei ole mitenkään harvinaista, koska
yleisimmät kesäiset rentoutumismuodot urheilijoilla tuntuvat löytyvän joko
Golffin tai kalastuksen parista. Jo useamman vuoden olemme harjoitelleet Numon kanssa kuhankalastuksesta erityisesti
Juhannuksena ja käyrä tuntuu olevan koko ajan ylöspäin. Tekniikka, välineistö
sekä vesistötuntemus kehittyy ja sitä kautta erityisesti myös itseluottamus.
Juhannuksena 2014 itseluottamus tuntui olevan erityisen korkealla ja se myös
palkittiin.
Kun teimme ensimmäisen täsmäiskun järvelle, niin strategiaksi
sovittiin yhteistuumin että uistimet painotetaan uimaan noin 3-5m syvyyteen
sekä keskitytään kalastamaan järven kahta syvännettä. Kun pääsimme isoimman
syvänteen päälle, kun huomasimme kaiussa valtavat täkyparvet sekä näiden
joukossa "isoja banaaneja". Tiesimme, että nyt ollaan oikealla
paikalla. Jo ensimmäisen veto syvänteen päältä tuotti kauden avauskuhan, joka
nappasi Deadfishiin joka oli painotettu 50g
uistelupainolla. Tämä kuha painoi hieman runsaat 2kg. Kun paketti oli taas
kasassa, niin kaarroimme uudestaan samaan paikkaan. Taas täsmälleen samassa
kohdassa niiasi täysin sama vapa, jossa myös sama Deadfishsiiman päässä.
Alkoi seuraava Teemun ja kuhan välinen taistelu. Tämäkin taistelu päättyi
Rauman Lukon eduksi ja haavissa lepäsi seuraava kuha. Tämä kuha oli astetta
isompi, noin 3kg painoinen yksilö. Nyt oli kiintiö täynnä ja aika mennä rantaan
perkauspuuhiin.
Rantaa kohden - kuhaämpäri on nyt täynnä
Juhannuksen
kuhanpyynti alkoi mainiosti
Nuorempi kaarti
poseeraamassa
Seuraava päivänä kalamiehet eivät malttaneet pysyä poissa vesiltä,
kun Ahti oli ollut antoisa edellisenä päivänä. Tällä kertaa mukaan otettiin
serkkupojat Oliver & Liius. Muutaman kerran pojat ovat olleet jo
aikaisemminkin mukana ja vähitellen uudet kalastajanalut alkavat tottua
veneessä olemiseen. Saamamiehiä molemmat ovat olleet jo alusta lähtien ja
meille alkaa jäädä vain "haavimiehen" rooli tulevaisuudessa. Reissu
aloitettiin saman syvänteen päältä ja ennen saapumista syvänteen reunalle,
kiusasivat hauet meitä muutaman kappaleen verran. Kun nämä oli irroitettu
koukuista, niin aloimme olla ottipaikan kohdalla. Kuin ihmeen kaupalla, niin
taas vapa kaartui aivan identtisessä paikassa. Teemu ja pojat kelasivat kalan
ylös ja taas kuha lepäsi veneen pohjalla. Tämäkin kuha oli 3kg painoinen, joten
ilmeisesti vahva vuosiluokka kyseessä.
Saamamiehet Oliver & Liius - Kuha 3kg
Voisiko sanoa, että tässä vaiheessa maha alkoi jo olla täynnä.
Emme uskoneet, että näin koleana juhannuksena kuha olisi näin hyvällä
syönnillä. Todellisuudessa kuha kuitenkin tankkaavat kovasti kudun jälkeen,
jolloin se siirtyy takaisin syvänteisiin. On vain löydettävä oikea ottisyvyys.
Viimeisenä päivänä teimme viimeisen reissun vesille ja aloitimme tutusta
paikasta. Pari kertaa ajoimme ottipaikan ohitse, mutta kalaparvia ei näkynyt
kaiussa enää. Teimme päätöksen, että siirrymme toiselle syvänteelle koska tuuli
oli kääntynyt yön aikana. Kun saavuimme toiselle syvänteelle, niin taas kaiussa
näkyi kalaparvia. Muutama veto syvänteen reunaa pitkin, niin johan vapa taipui
taas. Deadfish oli taas maistunut kuhalle, kuten
muinakin päivinä. Tämä väsytys oli juhannuksen pisin ja Teemun annettiin olla
vavan varressa, kun "tatsi" oli päällä. Tutun kaavan mukaisesti kuha
väsyteltiin veneen perään, josta haavi nappasi sen kyytiin. Tämä kuha olikin
lopetuksen arvoisesti Juhannuksen isoin, hieman yli 3kg painava.
Juhannus 2014 jää varmasti kuhanpyytäjien mieleen ja mökkikirjaan
tehtiin unohtumattomat merkinnät. Onneksi kuhakausi on vasta aluillaan;)
Kireitä!