keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Merilohikauteen 2015 lähdetään Rhino- tuotteiden kanssa

Merilohen perään startataan alkavalla kaudella uuden tuotemerkin kanssa. Rhino vetopellit ovat kiinnittäneet oman huomioni ja etenkin eteläisellä Itämerellä Rhinon saaliit ovat olleet hurjia. Erityisesti Rhino Xtra Mag 150mm ja Rhino Lax XL 150mm ovat olleet niin merilohenuistelijoiden sekä itse kohdekalojen suosiossa.



Rhino tuoteperheen osalta voidaan mainita isona plussana se, että kaikki vetopellit toimivat saman nopeusalueen sisällä. Tämä on suuri etu, jotta voidaan käyttää eri kokoisia sekä mallisia vetopeltejä samaan aikaan.

Rhino Xtra Mag 150mm

Rhino Lax XL



Entisaikaan uskottiin hyvin vahvasti siihen, että merilohellekin tarjotaan pientä vetolusikkaa tai syöttiä. Totuus on kuitenkin, että merilohi syö erittäin isoa silakkaa meressä, jonka vuoksi 15-20cm mittainen pyytö ei ole merilohelle mitenkään liian suuri. Isojen täkyjen kanssa kannattaa käyttää tähän tarkoituksen soveltuvaa raksihuppua. Rhino raksihuppu tarjoaa tähän erinomaisen vaihtoehdon, jonka avulla isojen 15-25cm syöttien käyttäminen onnistuu. 

Rhino raksihuppu


Sain eilen Rhinon porukalta tietoa, että erästä onnekasta lohenpyytäjää oli onnistanut oikein kunnolla Saksan Rügenin vesillä. Päivän mittaan veneeseen nousi kaksi yli 20kg merilohta, joka on varmasti ollut täysin ainutlaatuinen kokemus. Onnittelut mahtavista kaloista!


sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Lisää mittarikeloja arsenaaliin

Parin viime kauden aikana olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti vapautuspituuden seuraamiseen. Olemme pitäneet kirjaa kalatapahtumista sekä siitä, että millainen vapautuspituus on ollut ottihetkellä sekä millainen sää ja merenkäynti kyseisellä hetkellä vallitsee. Olen niin sanotusti vanhan liiton miehiä ja olemme tähän asti pärjänneet ilman siimamittareita. Dööreissä on muodostunut näppituntuma vapautuspituudesta, kun on seurannut siimanohjainta, josta on voinut laskea vapautuspituuden. Ongelmana tässä on se, että jos jokin "häiriötekijä" keskeyttää tämän seuraamisen, niin tämän jälkeen metrit ovatkin täysin arvailun varassa. Siksi siimamittari on pettämätön kaveri tämän suhteen ja täksi kaudeksi näitä hankittiin valikoimiin. Vetouistelun suhteen pidän Pennin keloja vankkumattomina kavereina, vaikka nämä eivät ehkä "viimeisintä muotia". Runko on äärimmäisen kestävä ja jarru toimii erinomaisesti isommankin kalan kanssa. Lisäksi viime aikoina Penniä on saanut erittäin kilpailukykyiseen hintaan ja erityisesti siimamittarillista versiota.

Penn 320 GT level wind - siimamittarilla


Seuraavaksi siimoja puolaamaan...


Kireitä!

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Merilohenuistelu Selkämerellä - Iso- Pietarista - Porin majakkaan

Selkämeri on lainehtinut vapaana jo pitkään vuoden 2015 osalta ja voiko mennyttä talvea edes sellaiseksi sanoa. Ensimmäiset uistelijat ovat ehtineet merelle jo huhtikuussa, mutta isommassa mittakaavassa merilohenuistelukausi alkaa Selkämerellä vapun jälkeen. Menneisyydessä, kun syönnöslohta oli enemmän ja istukkaina käytettiin Nevan kantaa, niin vesille kannatti pyrkiä heti jäiden lähdön jälkeen. Nykyisin Selkämeren lohenuistelu on enemmän tai vähemmän nousulohen varassa. Onneksi Itämeren lohikanta on nykyisin hyvällä mallilla ja esimerkiksi 2014 Torniojokeen nousi ennätysmäärä lohia. Mahdollisuudet nousuloheen Suomen mittakaavassa ovat hyvät ja lääniä Selkämerellä riittää yllin kyllin.

Merilohenuistelun suhteen koimme kipinän 2008, jolloin meitä houkuteltiin jo kovasti Porin merialueelle. Vuonna 2009 aloitimme merilohen uistelun Porissa, jonka jälkeen olemmekin olleet "pysyvästi" koukussa. Jo ensimmäisenä vuonna koimme unohtumattomia hetkiä Selkämerellä, jonka jälkeen kevät on aina varattu Selkämeren aalloille. Perheenlisäys vaikutti muutamana kautena uistelumäärään, mutta nyt tilanne on tasoittunut sen suhteen. Viime kaudella pääsimme taas nauttimaan hienoista hetkistä tyynellä Selkämerellä, auringon paistaessa komeasti kalamiesten ylle. Kaudelle 2015 on luvassa enemmän uistelutunteja ja siksi talven on hahmoteltu strategiaa kevään osalta. Tässä suureksi avuksi on ollut Selkämeren merikartta, jota on tutkiskeltu snapsilasin ääressä. Itse luotan avoimeen tiedonjakoon, joten päätin kertoa suunnitelmistamme sekä havainnollistaa merikartasta otettujen kuvien avulla ottipaikkoja. Esittelyssä ovat ottipaikat Iso- Pietarista, Porin majakkaan asti.

Luvian ottipaikat:


Ison lohen paikka Iso- Pietari

Vanhoista saalisraporteista voi huomata monesti ottipaikkana Iso- Pietarin, joka sijaitsee Luvian korkeusasteella. Etenkin yhtälö iso nousulohi sekä Iso- Pietari tuntuvat kovasti liittyvän toisiinsa. Nousulohi nousee monesti keväisin aivan rannikkoa pitkin, etenkin kun rannikon läheinen vesi on lämpimämpää ja tuulet ovat sopivasti etelänsuuntaisia. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen paikka Toukokuussa, josta on helppo ajaa ylemmäs ja koko ajan ollaan potentiaalisella ottialueella.

Mahdollisuus Pietarin kalasaaliiseen

Nousulohi nousee usein aivan rannikkoa pitkin


Lännennaulat- kevään ottipaikka

Moni paikallinen uistelija luottaa toukokuun osalta lännennauloihin, joka on kieltämättä erinomainen paikka. Matalikko tulee tässä kohdin selkämerta ulommas merelle, joka muodostaa houkuttelevan ottipaikan tavoitella mertemme kuningasta, merilohta. Merilohen on muutettava nousuväyläänsä näillä kohdin ja nekin nousukkaat, joilla on mahdollisesti suorempi nousureitti tulevat penkan vierestä.Suosittelen vetämään matalan reunaa sekä käymään välillä ulommalla syvyyskäyrällä. Etelä- ja Länsituulella erinomainen paikka.

Toukokuu kannattaa viettää Lännennauloilla

Iso- Pietarilta on hyvä vetää kohti Lännennauloja


Säpin korkeudella

Nousulohelle otollinen nousureitti jatkuu lännennaulojen yläpuolella ja erityisesti Säpin lähettyvillä on erinomaisia penkkoja. Näitä kannattaa ehdottomasti vetää edestakaisin ja odottaa nousulohien saapuvan reitille. Ja on vuorenvarmaa, että ne uivat tätä reittiä pitkin. 

Tätä penkkaa ei kannata ohittaa

Tätä reunaa pitkin nousulohi nousee


Porin ottipaikat:


Sumppa

Nousulohi ui monesti hyvinkin sisällä Porin korkeudella, melkein öljysatamaa kolkutellen. 90- luvulla lohia saatiin Kumpelin vierestä, miksei nykyisinkin? Paikallisten kuulee monesti puhuttavan Sumpasta, joka on mielenkiintoinen matalikko ja hyvin moniulotteinen. Nousulohi on usein silakan ja muiden ruokakalojen perässä aivan SumparBådanin reunoilla. Joka kevät täältä nostetaan 15kg+ ylittyvä merilohi. Sopivalla Länsituulella kala saattaa juurikin olla hyvinkin sisällä, joten tämän yli ei kannata ajaa plaanissa. Kun löydät kalaparvet, niin alueelle kannattaa jäädä pyörimään.

Kun alueella on täkyparvia, niin alueelle kannattaa jäädä kiertämään


Annabella

Poijusta sen tunnistaa ja tähän ei tarvitse pitkälti ajaa esimerkiksi Reposaaresta. Keväänä jolloin rannikkovesi on lämpimämpää kuin ulompana on Annabellan aika. Myös toukokuun ensimmäiset viikot kannattaa vetää kyseisellä alueella. Tästä on helppo kiertää muilla paikoille, kuten Länsikepille sekä majakalle. Annabellan vierestä on saatu isoja lohia välillä 15-18kg.

Rannikkoveden ollessa lämmintä - tulevat lohet Annabellalle



Se legendaarinen länsikeppi

Kaikki ovat kuulleet Länsikepistä ja joskus jäät vievät sen mukanaan, mutta aina se vain sinne ilmestyy. Yksi selkeimmistä ottipaikoista Porissa, josta on nostettu määrällisesti ehkä eniten lohia. Uistelupaine on luonnollisesti suurinta tällä alueella. Ainakin yksi ellei useampi +20kg merilohi on nostettu tältä alueelta. Täkykalat viihtyvät kyseisellä alueella vuosi toisensa perään.

Maamerkki, joka kannattaa painaa mieleen sekä plotteriin

Erinomainen vetoalue Länsikepiltä kohti majakkaa


Porin majakka

Majakanvartijan tiedetään pysyneen aikanaan hyvinkin lohessa, sen verran otollinen ottipaikka majakka on. Uistelijan kannattaa kiertää majakkaa eri suunnista sekä jatkaa uistelulinjaa majakan jälkeen vielä pohjoiseen. Suosittu uistelulinja muodostuu Länsikepin sekä majakan välille. Kaikkein parasta aikaa majakan sekä länsikepin seuduilla on toukokuun lopusta aina kesäkuun puoliväliin saakka. 

Majakan ympäristö on tunnettua ottialuetta



50m penkka ulompana

Iso lohi nousee aina ulompana todettiin vetouistelulehdessäkin tuoreimmassa numerossa. Osa paikallisista painottaa uistelun kauemmas niin sanotun 50m penkan tuntumaan. Tänne ajoa kertyy tuollaiset 20km Reposaaresta. Erityisesti pohjoistuulella lohet nousevat monesti ulompaa, jolloin kannattaa uistella selkeästi etäämpänä rannasta. On myös keväitä, jolloin vesi on lämpimämpää ulompana, ja nousulohien nousureitit löytyvät kauempaa. Kannattaa seurata muita veneitä, niin paikat käyvät pian selville itse kullekin.

Isot lohet nousevat ulompana - kuuluu merilohenuistelijoiden mantra




Kireitä siimoja kaikille Selkämeren uistelijoille tasapuolisesti! Nähdään merellä!

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Ensi kaudella panostetaan muonitukseen - uusi tulokas venegrilli

Vesillä on syöty lähes kaikkea ja kokeiltu mitä erilaisimpia eväitä. Kaikkea on kuitenkin yhdistänyt se, että ruokaa ei päässyt laittamaan tai lämmittämään. Tämä rajoittaa merkittävästi "ruokavaihtoehtoja". Hankin juuri uuden venegrillin, jonka saa kätevästi kotimaisesta verkkokaupasta. Tulevana kautena tarkoitus on laajentaa ruokailuvaihtoehtoja ja saas nähdä ehditäänkö sitä merilohia ollenkaan haavitsemaan, jos on "pastapöperöt tulilla" ja kokkaaminen kesken...heh!

Venegrilli on turvallinen, koska ei lämpene alaspäin lainkaan.  Grilli lämpenee butaani-propaani kaasupullolla, joten laitteen käyttäminen on helppoa.

Tulen kertomaan käyttökokemuksia grillistä, kunhan pääsemme laitteeseen tarkemmin tutustumaan kalavesillä. Vesi kielellä jo odotetaan ensimmäistä kalareissua...

http://www.tr-products.fi/index.php?tr=7&ala=&tuote=87


Kireitä!

Quicksilver Captur pilothouse 675 varustelua osa 2

Lyhyeksi jäänyt talvi alkaa olemaan takana, joten kevätauringon myötä katse kääntyy kohti venettä sekä merilohikauden alkua Selkämerellä. Lasten lätkä- ja voimisteluharrastukset pitivät blogin hiljaisena talvikautena, mutta nyt on taas aika aktivoitua.

Tällä kertaa kurkistetaan tarkemmin veneen sisään ja tutustutaan elektroniikka valintoihin. Lisäksi esittelyssä on veneen varustelutaso sekä ne erikoisvarusteet, joita suosittelen harkitsemaan.

Vielä vene ei ole täysin valmis, mutta puuttuvat varusteet ovat lähinnä hienosäätöä. Nämä eivät estä merilohen haavitsemista veneeseen;)

Sumput
Aikaisemmissa veneissäni ei ole ollut sumppuja ja olen monesti ihaillut niitä muissa veneissä. Tätä voi hyödyntää kalastukseen, sekä moneen muuhunkin. Vapautettava kala voi rauhassa kerätä voimiaan täällä, ennen kuin se lasketaan takaisin vapauteen. Quicksilver 675 erikoisvarustelluissa malleissa on 2 sumppua, jotka toimivat kiertovesitoiminnolla.

Sumppu nro 1

Sumppu nro 2


Jäähilesäiliö sekä painevesisuihku
Arjen luksusta tarjoaa myös oma erillinen tilansa jäähileelle, jossa voi pitää syöttikaloja. Kyseinen asti on kätevää täyttää vaikka ennen reissua tai uistelukilpailun yhteydessä. Täällä täkykalat säilyvät pitkään käyttökelpoisina ja tarve erilisille kylmäboxeille vähenee. Toinen asia mistä erityisesti perheen "naisväki" antaa yleensä moitteita, on uisteluveneen siisteys. Uuteen veneeseen halusin ehdottomasti painevedellä toimivan käsisuihkun, jotta veneen siivoaminen reissun jälkeen on helppoa esimerkiksi satamassa. Tiedä sitten onko tällä vaikutusta "nalkutuksen" määrään, vai onko se vakio...heh!

Jäähilelokero

Käsisuihku

Takiloiden asettelu
Takilapuolta Quicksilverissä hoitavat "elinikäiset kaverukset" Scottyn Propackit, jotka ovat sähköllä toimivia. Takilat siirtyivät vanhasta veneeseen uuteen ja olen ollut näihin tyytyväinen. Jos johonkin vaihtaisin, niin sitten tarjolla pitäisi olla jotain konkreettista uutta, kuten esimerkiksi DigiTroll. Sähkötakiloiden pistokkeet on vielä asentamatta ja nyt olen saanut OPM:ltä tarvittavat asennusmateriaalit. Vanhat "plugit" jäivät edelliseen veneeseen, kun en viitsinyt niitä irroittaa. Loppusyksystä takilat eivät vielä olleet käytössä, mutta merilohikauteen takilat otetaan käyttöön.

Scotty Propack jalustat paikoillaan

Säilytystilaa varusteille
Onko säilytystilaa koskaan liikaa, ei kai? Quicksilverin suunnittelussa on huomioitu säilytystilat niin hyvin, kuin vain kyseinen tila antaa myöden. Takatilassa on säilytystilaa varusteilla, joka sopii etenkin uistelijoiden osalta takilankuulille, uistelupainoille jne. Erityisesti pikkulaatikoita on useita, jotka soveltuvat veneilyssä tärkeiden varusteiden säilyttämiseen. Itseäni ilahduttaa erityisesti se, että saan laitettua vavat taitettuna cabiinin lattian alapuoliseen säilytystilaan. Näin ne ovat poissa silmistä, kun käyttö on muuta kuin uistelua.

Takatilan lattian säilytystilaa

Cabinin lattian alapuolinen säilytyslokero

Kaikki uisteluvavat saadaan taitettuna "pois silmistä"

Cabinin säilytyslokero nro 1

Cabinin säilytyslokero nro 2

Repsikan penkin säilytyslokero

Tilaa pelastusliiveille ja muille


Elektroniikka- asennukset
Veneessä keskeisessä roolissa ovat Lowrancen plotteri, Raymarinen autopilotti, Navman VHF- radio sekä CD- soitin + kaiuttimet. Vanhasta veneestä siirtyi Lowrancen HDS-8 plotteri, joka riittää meille hyvin. Pidän elektroniikasta, mutta en pohjaa kalastusfilosofiaani täysin elektroniikan varaan. Paikkatuntemus sekä luonnon kiertokulun seuraaminen on monesti tärkeämpää, kuin viimeisin softaversio. Perusmukavuudet veneestä tulee löytyä ja niiden on tarkoitus helpottaa kalastusta. Kuluvan vuoden aikana veneeseen asennettaan lämmitin sekä toinen plotteri takatilaan. Tämän jälkeen kaikki tarvittava löytyy veneestä.

"työpöytä"

Vhf- radio sijoitettiin oikeaan yläkulmaan


Jatkossa palaamme vielä asennuksiin sekä on varmaa, että veneeseen ilmestyy aina kaikenlaista. Laitan näistä päivityksiä, kun liikun kameran kanssa veneessä. 

Lopuksi pieni "koeajovideo" loppusyksyltä 2014. Mercury pitää mukavaa murinaa;)

Kireitä!