Syöntipiikki alkaa usein ilmanpaineen muutoksesta

Toistakymmentä vuotta olemme keränneet erilaista dataa koskien kalastustamme, jossa on kirjattu muistiin itse kalojen lisäksi: tuulen suunta, tuulen voimakkuus, vallitseva sääolosuhde, tarkka ottipaikka sekä mahdolliset uisteluteknikkaan liittyvät merkinnät. Se mikä on jäänyt vähemmälle huomiolle, niin on ollut ilmanpaine. Olen lukenut paljon kirjoituksia koskien sitä, että millainen vaikutus ilmanpaineella on kalojen aktiivisuuteen. Vahva näppituntuma on ollut siitä, että ilmanpaineen muutos on aina hyvästä, tapahtuipa se sitten kumpaan suuntaan tahansa. Pitkään samanlaisena jatkunut ilmanpaine ei yleensä lisää kalan aktiivisuutta ja tämä näkyy saalismäärissä.
Jotta hommaa saadaan oikeasti seurattua aktiivisesti, niin nykyisin käytän rannekelloa, jolla ilmanpainetta on kätevä seurata. Tämän lisäksi hankin muutaman "ilmapuntarin", joista toinen on kotona ja toinen veneessä. Toinen neula(kultainen) voidaan laittaa siihen, että missä ilmanpaine on ollut, jotta voidaan seurata mahdollisia muutoksia alkuarvoon.

Kätevät ilmapuntarit ilmanpaineen seurantaan

Loppukaudesta on ollut selvästi havaittavissa muutama selkeä asia, että jos muutaman matalapaineisena jatkuneen päivän jälkeen koittaa selkeä korkeapaineen muutos, niin kala aktivoituu selvästi. Niinä päivinä, kun talvi on saapunut etelään ja taivas on kirkastunut pakkasta varten sekä yöllä on sadellut lunta, niin seuraava päivä on ollut SE hetki jolloin on kannattanut olla vesillä. Viime reissulla itsekin valitsimme juuri sellaisen päivän, kun ilmanpaineen oli ennustettu nousevan vahvasti. Tämä kannatti, kun päivän aikana tapahtumia oli mukavasti sekä isompi jalokala oli syönnillä.

Eräs venekunta valitsi myös Näsijärvellä juuri sellaisen päivän uistelua varten, jolloin ilmanpaine oli vahvasti nousujohteinen. Olin vinkannut, että kala varmasti tulee aivan kalvoon syvänteen päälle, kun  vesikin oli noin 5- asteista. Loppuillasta saatiin vahvistus sille, että kala oli hyvällä syönnillä. Joulupöytään tuliaisiksi oli kantautunut nelosen järvilohi sekä runsas kolmosen taimen. 

Kohonnut ilmanpaine aktivoi Näsijärven jalokalat

Viime aikoina on tapahtunut selkeä muutos siinä, että putkiuinti on alkanut taas toimimaan, vaikka tynnyriuinti oli pitkään se, jolla kaloja vain saatiin. Tällä kertaa putkiuintiin viritetyt Anchovy Bullet Roll Ocean Blue sekä Coho Blue olivat päivän ottihuput. 

Kuinka sitten suunnitella seuraava reissu ilmanpaineiden mukaan? Onneksi tietoa on saatavilla paljon ja esimerkiksi Forecan sivuilla on hyvä ilmanpaine-ennuste, jonka mukaan näkee seuraavien vuorokausien ilmanpaineen muutokset. Aina reissua ei voi ajoittaa optimaaliseen olosuhteeseen, mutta jos asiaan voi vaikuttaa, niin suosittelen tekemään näin. 

Jatkossa tulemme keräämään talteen ilmanpaineen lukemia, kun kala saadaan siiman päähän. Lisäksi kirjaamme ylös mahdolliset lähiajan muutokset ja siinä Suunnon kello on oiva apukaveri. Erityisen kätevä on kellon toiminto, jossa järjestelmä piirtää ilmanpaineen muutoksesta havainnollistavan käyrän viimeisen 24h ajalta, josta käy ilmi ilmanpaineen vaihteluvälit sekä mihin suuntaan ilmanpaine on menossa. Mielenkiintoista on myös vuosien päästä tutkia, että onko tässä eroa esimerkiksi järvärin ja taimen välillä? Aika näyttää, että onko ilmanpaineella enemmän vaikutusta toisen lajin aktiivisuuteen. Monihan väittää juuri järvilohen olevan herkkä ilmanpaineen muutoksille. 

Kireitä siimoja ja nousujohteisia ilmanpaineita!