maanantai 21. joulukuuta 2015

Järvilohet kasvavat entistä paremmin Näsijärvellä

Aiemmin Näsijärven järvilohi oli poikkeuksetta hyvin laiha verrattuna muiden vesistöjen veljiinsä, mutta toisin on ollut tänä vuonna. Aikaisemmin 70cm mittaiset järvilohet painoivat keskimäärin noin 3kg+, mutta kuluvana vuonna 65-68cm mittaiset järvilohet ovat saattaneet painaa lähes 4kg. Mikä on saanut tämän  aikaan?

Aikaisemmin istukkaiden ongelmana on ollut hidas kasvuvauhti, koska järven muikkukanta oli verrattain isokokoista. 35-40cm istukkaalla oli hyvin vaikeaa syönnöstää, kun muikut olivat 15-20cm mittaisia. Isoja muikkuja on Näsijärvessä edelleen, mutta havainnot muikunpyytäjiltä vahvistavat sen että Nässyssä on nykyään merkittävästi myös pienempikokoista muikkua. Tämän johdosta järvilohet sekä myös taimenet ovat päässeet kasvamaan huomattavasti nopeammin ja kalat ovat todella tuhdissa kunnossa. Samaan aikaan järven eteen on tehty paljon arvokasta työtä, joka yhdessä parempien olosuhteiden kanssa on saanut aikaan paremman tilanteen kuin miesmuistiin.

Viime reissulla kala oli siirtynyt aavistuksen matalampaan penkkaan ja emme tavoittaneet kaloja aivan syvän päältä. Erään niemenkärjen kohdalla plaanari hyökkäsi peruuttamaan sitä vauhtia, että tiesimme kyseessä olevan paremman kalan. Taas tälläkin kertaa järvilohi jatkoi uimistaan sivulle, jolloin mukaan kertyi joukko muita siimoja. Mikäs kiire meillä vesillä oli, joten otimme kalan rauhassa kyytiin. Yleensä kun olet itse rauhallinen, niin on kalakin. Turha repiminen ei saa koskaan mitään hyvää aikaan. Järvilohi nostettiin veneeseen, mitattiin sekä punnittiin. Kalalla oli pituutta 68cm ja painoa 4kg. Tämän jälkeen kala laskettiin takaisin kasvamaan ja teimme alustavat tärskyt marraskuulle 2016, jolloin lohella on painoa 6kg. Katsotaan pitääkö lohi lupauksensa, me olemme ainakin paikalla;)
Järvilohi CR 68cm/ 4kg - ensi vuonna uusi yritys 6kg painoisena?


Osassa keskusteluista on tullut esille se asia, että kuinka hyvässä tilassa Näsijärvi tällä hetkellä on. Itse en muista, että oman uistelu-urani aikana järvi olisi vielä kertaakaan ollut näin hyvässä kunnossa. 90- luvulla kalaa saatiin paljon, mutta omat uisteluni olivat silloin vähäisiä nuoren miehen soutureissuja. Haluan tuoda kuitenkin esiin huoleni järven suhteen, koska nykyinen tilanne voi murentua yhden kauden aikana, jos emme ajattele päivää pidemmälle. Nykyiset istutusmäärät ovat vähäisiä ja tulevat vähentymään seuraavan parin vuoden aikana, koska määrärahoja on entistä vähemmän. Myös monet uistelijat ovat ottaneet järvestä liian paljon kaloja, koska Näsijärven kanta ei kestä sitä, että samalla reissulla otetaan 3 mittakalaa veneeseen tai jopa enemmän. Tämä on erittäin lyhytnäköistä toimintaa, jolla vaarannetaan järven tulevaisuus. Ruokalan saa jokainen ottaa, mutta se seuraava pitääkin jo päästää takaisin. Tämä on sitä toimintaa, joka tähtää tulevaisuuteen. Joskus kuulee puhuttavan, että Ruotsin suurilla järvillä saa ottaa useamman kalan päivässä. Tämä pitää hyvin paikkansa, mutta pitää muistaa, että istutusmäärät ovat moninkymmenkertaiset. Meillä Suomessa istutusmäärät ovat verrattain pieniä ja historia on näyttänyt monesti, että kuinka järvi voidaan kalastaa tyhjäksi hyvinkin nopeasti. Olisiko aika ottaa oppia menneisyydestä sekä katsoa mallia naapurimaamme Ruotsin toiminnasta sekä erinomaisista tuloksista?

Takaisin laskettu kala on myös yhtä lailla saatu sekä antaa myös samalla hyvän fiiliksen. Ensimmäinen kerta kirpaisee aina, mutta tämän jälkeen asian varsinaisen merkityksen alkaa ymmärtämään. Ja mikä hienompaa kuin saada seuraavalla kaudella 6kg painoisia jalokaloja, kun tietää samalla, että on ollut itse edesauttamassa tilanteen kehittymistä.

Kireitä siimoja ja pitäkää maltti mukana!

maanantai 14. joulukuuta 2015

Syöntipiikki alkaa usein ilmanpaineen muutoksesta

Toistakymmentä vuotta olemme keränneet erilaista dataa koskien kalastustamme, jossa on kirjattu muistiin itse kalojen lisäksi: tuulen suunta, tuulen voimakkuus, vallitseva sääolosuhde, tarkka ottipaikka sekä mahdolliset uisteluteknikkaan liittyvät merkinnät. Se mikä on jäänyt vähemmälle huomiolle, niin on ollut ilmanpaine. Olen lukenut paljon kirjoituksia koskien sitä, että millainen vaikutus ilmanpaineella on kalojen aktiivisuuteen. Vahva näppituntuma on ollut siitä, että ilmanpaineen muutos on aina hyvästä, tapahtuipa se sitten kumpaan suuntaan tahansa. Pitkään samanlaisena jatkunut ilmanpaine ei yleensä lisää kalan aktiivisuutta ja tämä näkyy saalismäärissä.
Jotta hommaa saadaan oikeasti seurattua aktiivisesti, niin nykyisin käytän rannekelloa, jolla ilmanpainetta on kätevä seurata. Tämän lisäksi hankin muutaman "ilmapuntarin", joista toinen on kotona ja toinen veneessä. Toinen neula(kultainen) voidaan laittaa siihen, että missä ilmanpaine on ollut, jotta voidaan seurata mahdollisia muutoksia alkuarvoon.
Kätevät ilmapuntarit ilmanpaineen seurantaan

Loppukaudesta on ollut selvästi havaittavissa muutama selkeä asia, että jos muutaman matalapaineisena jatkuneen päivän jälkeen koittaa selkeä korkeapaineen muutos, niin kala aktivoituu selvästi. Niinä päivinä, kun talvi on saapunut etelään ja taivas on kirkastunut pakkasta varten sekä yöllä on sadellut lunta, niin seuraava päivä on ollut SE hetki jolloin on kannattanut olla vesillä. Viime reissulla itsekin valitsimme juuri sellaisen päivän, kun ilmanpaineen oli ennustettu nousevan vahvasti. Tämä kannatti, kun päivän aikana tapahtumia oli mukavasti sekä isompi jalokala oli syönnillä.

Eräs venekunta valitsi myös Näsijärvellä juuri sellaisen päivän uistelua varten, jolloin ilmanpaine oli vahvasti nousujohteinen. Olin vinkannut, että kala varmasti tulee aivan kalvoon syvänteen päälle, kun  vesikin oli noin 5- asteista. Loppuillasta saatiin vahvistus sille, että kala oli hyvällä syönnillä. Joulupöytään tuliaisiksi oli kantautunut nelosen järvilohi sekä runsas kolmosen taimen. 
Kohonnut ilmanpaine aktivoi Näsijärven jalokalat


Viime aikoina on tapahtunut selkeä muutos siinä, että putkiuinti on alkanut taas toimimaan, vaikka tynnyriuinti oli pitkään se, jolla kaloja vain saatiin. Tällä kertaa putkiuintiin viritetyt Anchovy Bullet Roll Ocean Blue sekä Coho Blue olivat päivän ottihuput. 

Kuinka sitten suunnitella seuraava reissu ilmanpaineiden mukaan? Onneksi tietoa on saatavilla paljon ja esimerkiksi Forecan sivuilla on hyvä ilmanpaine-ennuste, jonka mukaan näkee seuraavien vuorokausien ilmanpaineen muutokset. Aina reissua ei voi ajoittaa optimaaliseen olosuhteeseen, mutta jos asiaan voi vaikuttaa, niin suosittelen tekemään näin. 

Jatkossa tulemme keräämään talteen ilmanpaineen lukemia, kun kala saadaan siiman päähän. Lisäksi kirjaamme ylös mahdolliset lähiajan muutokset ja siinä Suunnon kello on oiva apukaveri. Erityisen kätevä on kellon toiminto, jossa järjestelmä piirtää ilmanpaineen muutoksesta havainnollistavan käyrän viimeisen 24h ajalta, josta käy ilmi ilmanpaineen vaihteluvälit sekä mihin suuntaan ilmanpaine on menossa. Mielenkiintoista on myös vuosien päästä tutkia, että onko tässä eroa esimerkiksi järvärin ja taimen välillä? Aika näyttää, että onko ilmanpaineella enemmän vaikutusta toisen lajin aktiivisuuteen. Monihan väittää juuri järvilohen olevan herkkä ilmanpaineen muutoksille. 

Kireitä siimoja ja nousujohteisia ilmanpaineita!

lauantai 5. joulukuuta 2015

Päiväkohtaiset kiintiöt ja henkilökohtaisen alamitan nostaminen

Tänä syksynä olemme saaneet nauttia monessa vesistössä alamitan noston vaikutuksesta kalojen kokoon. Monesta vesistöstä on saatu moneen vuoteen enemmän yli 60cm mittaisia järvilohia sekä taimenia. Tämä on selvä osoitus siitä, että 60cm alamitta toimii ja tuottaa tulosta. Moni kalastaja on saanut kokea hienoja elämyksiä vesillä ja siiman päässä onkin hyppinyt 3-4kg painoinen lohikala, kun aikaisemmin perinteinen 50cm istukas hädin tuskin räikkää huudatti. Onko kaikki nyt hyvin vai pitääkö asiaa jalostaa vielä eteenpäin?

Vetouistelussa on selkeä joukko innokkaita harrastajia, jotka käynyt merilohen perässä Itämeren altaalla kalastamassa, toiset kotimaan rannikolla ja toiset aina Ruotsin rannikolla saakka. Osa puolestaan kalastaa Ruotsin suurilla järvillä tai Äänisen aalloilla. Kalasaalit ovat välillä hurjia ja moni uistelija on syksyn tullen saanut kauden "ruokakalat" pakkaseen. Kun koittaa kotimaan syysuistelu sisävesillä, niin on hyvä pitää maltti mukana. Omasta mielestäni aktiivi uistelijalle ei pitäisi olla mitään ongelmaa pitää alamittana niin järvilohen sekä taimenen kohdalla 65cm mittaa. Tämän lisäksi yhden kalan päiväkiintiö pitäisi hyvin riittää kaikille.

Olen huomannut tänä syksynä, että moni venekunta on saanut hyvinä päivänä vesiltä 2-4 mittakalaa. Tässä vaiheessa pitäisi olla perusteltua, että tämän yhden ruokakalan jälkeen muut kalat vapautetaan takaisin vesistöön. 60cm mittainen järvilohi tai taimen on parhaassa kasvuiässä, sekä suurin kasvupotentiaali on vielä hyödyntämättä . Tämän johdosta 60-64cm mittaisten kalojen vapauttaminen olisi hyvin tärkeää. Jos näin toimitaan, niin olen aivan varma että yhä useammasta vesistöstämme aletaan samaan oikeasti isoja kaloja, joiden painot liikkuvat 5-8kg välillä.

Muistan kolmisen vuotta sitten, että kuinka paljon kirpaisi päästää takaisin vapauteen mittakala, mutta perustelimme tätä sillä, että se on satsaus tulevaisuuteen. Nykyään ei tuota ongelmia päästää takaisin mittakalaa, vaan tästä saa itselle suorastaan hyvän fiiliksen. Otamme pääasiassa yli 70cm mittaisia kaloja, mutta mikäli näitä tulisi useampi samana päivänä, niin ylimääräiset vapauttaisimme suosiolla. Kynnys on Suomalaisille vetouistelijoille korkea, mutta pitää nähdä kokonaiskuva, että mihin tällä tähdätään. Ymmärrän vähemmän aktiiviset uistelijat sekä ne venekunnat, joiden kohdalle osuu "jackpot" kerran elämässä. Heillä on oikeus nauttia hetkestä ja toimia olemassa olevien säännösten mukaisesti. He eivät varmasti vapauta mittakalaa, eikä heidän tarvitsekaan. Itse pyrin puhuttelemaan aktiiviporukkaa, jotka teoillaan vaikuttavat järvien lohikantaan sekä näyttävät vahvaa esimerkkiä toiminnallaan.

Näsijärven 62cm mittainen järvilohi saa vapautensa

Tämäkin kala on ensi syksynä +4kg painoinen

Haastan sisävesien uistelijat pitämään ja nostamaan henkilökohtaisen alamittansa 65cm tasolle sekä pitämään päiväkiintiönä yhtä jalokalaa. Tämä kehitys takaisi sen, että olemme tulevaisuudessa entistä lähempänä naapurimaamme Ruotsin kalavesien tilaa. Hetkessä emme sinne pääse, mutta suunta on oikea. Kun vesistöissämme ui tarpeeksi 4-6kg painoisia jalokaloja, niin ei tee edes mieli ottaa saaliiksi vajaan kolmen kilon painoista jalokalaa. Yhä harvempi uistelija pyytää nykyään kaloja täysin ravintomielessä ja ruokakunta olisi riippuvainen siitä, että mitä "kalastusalus" rantaan tuo. Monesti veneeseen nostettu +60cm mittainen järvilohi on jo tuottanut sen mahtavan elämyksen, eikä muuta tarvita. Meidän venekunnalle vapautettu kala on aivan yhtä lailla saatu kala, kuin "kalikalla" kalautettu yksilö. 

65cm/ 3.45kg taimen päästettiin takaisin Näsijärveen hienon taistelun jälkeen

Vetouistelu on täynnä valintoja, millaisia valintoja sinä haluat tehdä tulevaisuudessa? Kalaa saa edelleen ottaa, mutta tärkeää on pitää mielessä vesistön tila ja tulevaisuus. Kireitä tasapuolisesti!