torstai 18. kesäkuuta 2015

Pikkuplaanarit vertailussa - kokemuksia vuosien varrelta

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut kokeiltua kaikenlaisia pikkuplaanareita, jotka ovat olleet enemmän tai vähemmän hyviä. Tässä juttusarjassa on tarkoitus avata omia kokemuksia pikkuplaanareista ja tuoda esiin niitä pikkuplaanareita, jotka soveltuvat parhaiten omaan vetotyyliini. Itse arvostan pikkuplaanarin suhteen erityisesti seuraavia ominaisuuksia: hyvä vetokyky sivulle, kestää myös aallokkoa ja kovempaa tuulta, helppo laukaistavuus, pikkuplaanari ei saa lähteä sukeltamaan sekä kestävyys pidempiaikaisessa käytössä.

Esittelen tässä pikkuplaanarit, jotka ovat olleet käytössä viimeisen 15v aikana ja millaisia käyttökokemuksia olen näistä havainnut.

Puuvalmisteiset isot pikkuplaanarit

Pikkuplaanareilla uistelumme alkoi näiden puuvalmisteisten pikkuplaanarien käytöllä. Paikalliset kalastusliikkeet myivät näitä ja materiaaliltaan nämä olivat jonkinlaista vaneria sekä usein myrkynpunaisia väriltään. Pikkuplaanarissa oli erillinen rungosta lähtevä "aisa", jonka päässä oli harmaa kumi, jonka ympärille siima kierrettiin. Plaanarin perässä oli lukko, johon siima myös laitettiin.

Hyvää: Puuvalmisteisen plaanarin vetokyky oli hyvä ja se veti mallikkaasti sivulle sekä nämä sai laskettua hyvin pitkälle. Mutta siihen ne hyvät ominaisuudet sitten jäivätkin.

Huonoa: Plaanarilla oli järkyttävän kova vetovastus ja välineet olivat kovilla tämän suhteen. Lisäksi plaanaria ei voinut laukaista, vaan kalan ollessa kiinni niin piti kelata koko sivu ylös. Tämä oli täysin järjetöntä. Tämän ohella puuplaanari lähti aina ajottain sukeltamaan ja kääntyi tietysti toiseen suuntaan. Vetovastus oli niin kova, että näiden ylöskelaamisessa kesti yhtä kauan kuin merilohia väsytellessä. Jäivät yhden kesän mittaiseksi kokeiluksi.

Arvosana: 5

Pikku- Wille




Ensimmäisiä todella kaupallisia pikkuplaanareita, joita myytiin todella paljon ja näitä käyttivät lähes kaikki yhdessä vaiheessa. Puuplaanareiden jälkeen tuntuivat todella mielekkäiltä käyttää. Willen hyvä puoli oli se, että niitä voitiin käyttää kummalla puolella tahansa, koska puolta voitiin vaihtaa kätevästi. Siima kierrettiin vapauttimen ympäri ja laitettiin lisäksi perässä olevan lukon väliin. Willen sisällä oli hiekkaa vastaavaa ainetta, jonka oli tarkoitus tasapainottaa plaanaria.

Hyvää: Helppokäyttöisyys ja soveltuu kevyeen uisteluun. Puolenvaihtaminen mahdollista, joka lisää monikäyttöisyyttä.

Huonoa: Wille ei oikein kestänyt keliä ja alkaa heti hyppimään sekä nykimään pahasti taaksepäin. Tämä ei ainakaan parantunut vieheiden tai raksien uintia. Wille ei myöskään kestänyt painotusta ja jos perään lisäsi isomman painon, niin plaanari jäi ikävästi laahaamaan. Plaanarin laukaiseminen kalan ollessa kiinni, ei myöskään ollut kovin helppoa. Wille ei myöskään ollut kova vetämään sivulle, jos samalle puolelle halutaan laittaa esimerkiksi 3-4 pikkuplaanaria. Jäi auttamatta vuosien varrella kehityksestä jälkeen ja hyvin harvalla uistelijalla enää käytössä. Sukeltaa kovassa aallokossa ja kaatuu taaksepäin. Ei merikäyttöön tai aktiiviseen uisteluun.

Arvosana: 6+

Walleye Board

Walleye Board nousi suosioon samaan aikaan kuin Wille ja oli ikään kuin tästä jykevämpi versio. Näille mekin vedimme monta vuotta ja plaanari oli astetta kehittyneempi. Siiman saa kätevästi laukaisijan väliin ja plaanarin takaosassa siima laitetaan kulkemaan nostettavan tapin välistä. Walleye Board oli siinä mielessä kehittynyt, että nyt pikkuplaanariin pystyi lisäämään painoa ja plaanari jaksoi kuitenkin vetää tarpeeksi sivulle. Plaanarissa oli alapaino, jota pystyi säätämään mieleisen uinnin saamiseksi. Vuosien varrella tätä tuli kuitenkin käytettyä aika vähän. Plaanari itsessään oli hyvin kestävä, kuten Willekin.

Hyvää: Kestävyys kovassa uistelukäytössä. Walleye board jaksaa vetää myös uistelupainoja perässään. Laukaistavuus oli parantunut verrattuna alkuaikojen pikkuplaanareihin. Walleye Board kesti myös keliä kohtuullisen hyvin.

Huonoa:  Walleye Board on hyvin raskasvetoinen ja tässä yksi suurin ero markkinoiden parhaimpiin plaanareihin. Plaanari vetää kohtuullisen hyvin sivulle, mutta ei kuitenkaan ole kärkipäätä tämän suhteen. Walleye Board osaa olla myös hieman arvaamaton aallokossa ja plaanarin on mahdollista sukeltaa. Laukaistavuus ei ole parhaiden plaanarien tasolla sekä Walleye Board antaa turhaan vastusta, kun kala on kiinni ja plaanari on laukaistuna.

Arvosana: 7+

Norppa- malliset plaanarit


Markkinoilla on paljon Norpan tyylisiä plaanareita ja on tietysti niitä aitoja Norppia. Norppa on kotimainen tuote, josta on tehty pientä mallia, sitä kaikkein suosituinta keskikokoa ja isoa "myrskymallia". Käsittelen tässä kansan suosimaa keskikokoa. Norppa on alumiinen plaanari, jossa on foam kelluke parantamassa uintia sekä kelluvuutta. Plaanari on varustettu metalliaisalla, jonka päässä on laukaisija, tyypillisimmin Scottyn laukaisija. Perässä on lukko, jonka kautta siima laitetaan kulkemaan. Plaanari uittaa hyvin niin vaappua, vetopeltiä kuin raksia. Tämän lisäksi plaanari on hyvin kestävä ja pitkäikäinen.

Hyvää: Kotimainen laadukas tuote, joka on hyvin kestävä. Norpasta on saatavilla kolmea eri kokoa. Norppa kestää hyvin keliä niin sisävesillä kuin merellä. Alumiini soveltuu hyvin pikkuplaanarin materiaaliksi. Laukaistavuus on erittäin hyvä ja plaanari tulee täysin ilman vastusta väsytystilanteessa. Varma valinta pikkuplaanariksi.

Huonoa: Perässä oleva lukko on usein hyvin hengetön ja tämä kannattaa vaihtaa ensi tilassa. Näiden kanssa tuli yleensä ongelmia ja plaanarin menetykset johtuivat lukosta. Toiset tykkäävät Norpasta ja toiset eivät. Itselläni oli yhteen aikaan koko setti Norppia, mutta itse en pitänyt siitä että ne eivät vedä tarpeeksi sivulle. Omaan uistelutekniikkaamme soveltuu parhaiten tasaisesti ja hyvin sivulla vetävä plaanari, jonka koen tärkeäksi erityisesti raksiuistelussa. Norpalla oli joskus tapana jäädä hieman laahaamaan ja havaitsimme näissä aika paljon yksilökohtaisia eroja.

Arvosana: 8+

Levi Charter pikkuplaanari




Viimeiset viisi vuotta olemme vetäneet Levi Charter plaanareilla, joihin pääsin tutustumaan aikaan Äänisellä. Ensimmäiset versiot olivat puisia, joissa oli maalaus päällä. Nämä olivat erittäin toimivia, toki nämä eivät olleet huoltovapaita, mikäli plaanarin ei halunnut vettyvän. Levi Charter plaanarista tuli aikanaan päivitetty versio, joka on erinäistä muoviseosta. Tämä versio on huoltovapaampi ja siihen oli ilmestynyt metallinen painolaatta plaanarin kääntöpuolelle. Tämän tarkoitus oli estää aallokossa hyppimistä. Levi Charter plaanariin liimataan myös muovinen alasuksi, joka parantaa plaanarin vetokykyä merkittävästi. Ilman alasuksea plaanari on aivan erilainen ja mielestäni vaatii aina kyseisen muovisuksen toimiakseen kunnolla.

Hyvää: Plaanari vetää erittäin hyvin sivulle ja tämä on yksi plaanarin parhaista ominaisuuksista. Näin pikkuplaanareita pystyy hyvin laskemaan 4-5 puolelleen ja silti kaikkein ulommaisin plaanarikin tulee kauniisti samassa linjassa. Plaanarit ovat olleet tasalaatuisia ja emme ole havainneet yksilökohtaisia eroja. Laukaisija on hyvin toimiva ja plaanari on helppo vapauttaa. Väsytystilanteessa plaanari tulee hyvin kevyesti perässä, eikä aiheuta ylimääräistä vastusta. Levi Charter kestää hyvin kovaakin aallokkoa, vaikka ei ole markkinoiden isokokoisin plaanari. Kestää myös hyvin painotusta. Kokonaisuudessaan yksi parhaista pikkuplaanareista.

Huonoa: Kuten Norpassa, niin perässä oleva lukko on aivan olematon, joka kannattaa heti vaihtaa. Liimattava alasuksi on hieno asia, mutta näiden suhteen piti nähdä melkoisesti vaivaa. Loppukauden pakkasilla suksia meni rikki ja aina jos plaanari sattui tippumaan veneen pohjalle, niin suksi oli heti rikki. Vaihdoin vuosien varrelle varmaan 50 suksea ja tämä alkoi vähitellen rassaamaan. Ne plaanarit mistä oli suksi hajalla, niin vetivät heti selkeästi heikommin ja niitä ei voinut laittaa ulommiksi, koska ero vetokyvyssä oli merkittävä.

Arvosana: 9-

Rhino Salmon Tracker pikkuplaanari


Noin vuosi sitten aloin kartoittamaan vaihtoehtoa Levi Charterille, koska suksien kanssa leikkiminen alkoi riittää. Kuten edellä mainitsin, niin suksienvaihto tuli enemmän kuin tutuksi. Vaatimuksena oli Levi Charterin kaltainen vetokyky, mutta parempi kestävyys. Sain hieman sattuman kautta käsiini Rhino Salmon Trackerin. Kyseessä on alumiinen pikkuplaanari, jonka muut osat on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Pikkuplaanarissa on myös lippu, joka on pieni asia mutta tärkeä havainnoinnin kannalta. Plaanari itsessään on hyvin vankka ja valmistettu laadukkaista materiaaleista. Rhino vetää erittäin hyvin sivulle ja erityisesti plaanarin vapauttaminen väsytystilanteessa on vaivatonta ja plaanari tulee kevyesti ilman vetovastusta, vaikka siiman päässä olisikin kala.

Hyvää: Laadukkaat materiaalit ja laadukas viimeistely. Erittäin hyvä vetokyky sivulla, helppo laukaistavuus ja ei ylimääräistä vetovastusta väsytystilanteissa. Huomiolippu on tervetullut lisä pikkuplaanariin, joka auttaa havainnointia. Plaanarin peräosan lukko on myös laadukas ja kestää kovempaakin käyttöä. Rhino Salmon Tracker on tehty koviin olosuhteisiin, joka ei aallokkoa pelkää. Soveltuu niin sisävesille kuin merellekin.

Huonoa: Ei toimiteta valmiiksi kasattuna, vaan aisan joutuu kokoamaan.

Arvosana: 9 1/2.


tiistai 16. kesäkuuta 2015

Tutustuminen Kokkolan satamiin ja veneenlaskupaikkoihin

Olin työreissulla kesäkuun puolivälissä Kokkolassa, jossa tarjoutui mahdollisuus tutustua alueen venesatamiin sekä erityisesti veneenlaskupaikkoihin. Kyllä otti "sydämestä", kun ei ollut venettä mukana vaan joutui vain tyytymään merelle katselemaan. Tietysti käynnissä ollut myrskyisä tuuli hieman rauhoitti menohaluja. Tällä kertaa ehdin tutustumaan Mustakarin sekä Trullevin venesatamaan.

Pitkään on ollut mielessä, että tulemme tekemään merilohireissun Kokkolaan ja yövymme Tankarissa. Tänä vuonna kovat tuulet sekoittivat aikataulut ja emme päässeet tekemään reissua. Mutta kautta on onneksi vielä jäljellä, koska kesäkuu on hyvää lohiaikaa Kokkolan leveysasteilla.
Kokkolaan on helppo tulla esimerkiksi Tampereelta tai vaikkapa Helsingistä. Pohjanmaan uistelijoille Kokkolan onkin niin sanotusti kotivesi. Kokkola vaikutti erittäin idylliseltä merenrantakaupungilta ja satamat eivät olleet kaukana keskustasta. Satamiin oli hyvin selkeä ajaa autolla ja vaihtoehtoja on tarjolla useita. Maisemat tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Vaikka en vesillä tällä kertaa ollutkaan, niin ajattelin hieman esitellä paikkoja kuvien kera. Moni Kokkolaan mielivä on kuitenkin kiinnostunut laskuluiskista ja muista tiedoista.

Mustakarin Kesäravintola - lohitreffien tukikohta sekä muonitusta kalamiehille

Mustakarin satamaa

Tilava satama vierasvenepaikkoineen

Mustakarin laskuluiska

Kohtuullisen jyrkkä luiska


Mustakarin laskuluiska vaikutti siltä, että siitä saa veteen isommankin veneen. Ympäriltä arvioituna betonilaatta saattaa olla kohtuullisen lyhyt, joten traileria ei kannata laskea aivan mielettömän syvälle. Laskuluiska oli kokonaan alfaltoitu, josta pluspisteet. Tämä on hyvä vaihtoehto lohenuistelijoille sekä muille veneilijöille veneen laskuun. Mustakarin satamassa on hyvin tilaa trailerille sekä kesäravintolasta saa ruokaa ja virvokkeita. Suosittelen!

Trullevin kalasataman aluksia

Kalasatama

Ammattipyytäjien kanssa kannattaa keskustella merilohen viimeisimmistä liikkeistä

Trullevin aallonmurtaja

Trullevin satama-allas


Trullevin kalasatamaan ajetaan hieman pienempää tietä perille asti. Loppupätkä matkasta on hiekkatietä, mutta aivan hyväkuntoista koska rannassa on asutusta. Satamassa on myös hyvin tilaa trailereille sekä veneen laskemiseen. Kalasataman aallonmurtajan vieressä on puinen tähystystorni, josta näkee hienosti avomerelle. Tästä on mukava katsella kohti Tankaria ja varmistaa millainen keli merellä vallitsee. Mikäli korkeanpaikan kammoa löytyy, niin suosittelen katselemaan merelle vain aallonmurtajalta. 

Tuolla ne lohet vaeltavat

Näkymää avomerelle

Tankar vasemmalla

Trullevin laskuluiska

Pientä pöheikköä, mutta hyväkuntoinen ramppi

Isommankin veneen saa vesille

Luiskalla voi olla aallokkoa sopivalla tuulella

Näkymää luiskalta merelle päin


Trullevin laskuluiskat soveltuvat myös hyvin veneen laskemiseen, vaikka kyseessä olisi isompikin vene. Erona Mustakariin on ehkä se, että Trulleviin näyttää tuuli pääsevän iskemään ja nostaa aallon myös luiskan kapeikkoon. Lähellä on onneksi myös laituri, johon veneen kanssa pääsee rantautumaan. Kovalla tuulelle veneen nostamiseen kannattaa varata aikaa. Satama itsessään on puitteineen erinomainen lohenuistelijalle, mutta täällä ei ole tarjolla palveluita kuten Mustakarissa. 

Ennen Trullevin kalasatamaa huomasin myös yhden luiskan, josta veneen myös laskea. Tämä hiekkaluiska soveltuu pienemmille veneille, isompaa venettä en tästä laskisi.

Pikkuluiska lähellä Trullevia


Kokonaisuudessaan pitää sanoa, että Kokkola tarjoaa hyvät puitteet lohenuistelijoille. Kannattaa pitää myös mielessä, että kotimaasta löytyy hienoja kohteita lohenuisteluun, joita kannattaa suosia. Itämeren lohitilanne on tällä hetkellä hyvällä tasolla, jolloin merilohia saadaan mukavasti esimerkiksi Kokkolan korkeudelta. Palvelut ja maisemat ovat erinomaiset. Voin vain kuvitella kuinka hieno saari Tankar on ja siellä aion käydä kesällä tutustumassa. Ottipaikoille ei tarvitse ajaa pitkälle Tankarista, kertovat paikalliset. Siitä tulemme lähivuosina ottamaan selvää...


Vetopeltien puhdistus - suolainen merivesi pois

Merivesi saa vetopeltien koukut, uistinrenkaat sekä kuulalaakerileikarit nopeasti korroosion valtaan. Esimerkiksi Selkämerellä vesi ei ole aivan yhtä suolaista kuin Etelä- Ruotsissa, mutta kuitenkin välinehuollon merkitys korostuu sisävesiuisteluun verrattuna. Jos vetopellit vain paiskaa vetopäivän päätteksi uistinrasiaan, niin siellähän muhivat. Ja hetken muhittuaan ovatkin pellit sitten yltä päästä ruosteessa ja ne eivät olekaan enää omalle silmälle iloksi.

Mikäli veneeseen tulee esimerkiksi painevesi, niin vetopellit on hyvä pestä aina vetopäivän jälkeen. Mikäli painevettä ei veneeseen tule, niin tämän varalta on hyvä olla pesuvettä veneessä mukana. Suosittelen myös pesemään vetopellit kotona huolellisesti ja erityisesti ennen kauden alkua sekä vetokauden loputtua, Näin ne rakkaat ottipellit säilyvät hyvässä kunnossa ja ottivärit tunnistaa vielä vuosienkin kuluttua.

Itse pesin kaikki vetopellit menneenä viikonloppuna ja kyllä ne oli kiva latota takaisin uistinrasiaan, kun kaikki kiilsivät upeissa väreissä. Itselläni kiilsi tietenkin lohenkiilto silmissä, mutta se onkin sitten jo toinen juttu;)

Vetopeltien pesua

Vetopellit kuivumassa

Ensimmäinen satsi kuivumassa

Suolainen merivesi pois Rhino- vetopelleistä

Puhdasta jälkeä

Välinehuolto kannattaa aina ja se on sijoitus kauaksi tulevaisuuteen. Näin pysyvät myös leikarit ja koukut hyvässä kunnossa, sillä koskaan ei tiedä milloin se ennätyslohi iskee siimanpäähän...


Tornionjoella isoja nousulohia kaudella 2015

Niin tutkijat, vetouistelijat sekä ammattikalastajat ovat ennustaneet, että lohikaudella 2015 jokiin nousee ennätyksellisen suurikokoisia lohia. Erityisesti Tornionjoelle veikataan nousevan isoja kojamoita sekä marjaksia. Ensimmäiset lohisaaliit Tornionjoen alaosuuksilta, kuten Matkakoskelta vahvistavat sen, että isoja lohia on joessa paljon tänä vuonna. Kesäkuun ensimmäisinä viikkoina on saatu useita yli 20kg painoisia lohia, joista isoin tiedossa oleva lohi on painanut 29.3kg. Viikolla 24 yli 20kg painoisia lohia saatiin puolentusinaa.

Vedenkorkeus oli kesäkuun alussa hyvin korkealla, joka suosi rannalta heittäjiä. Aluksi soutusaaliit olivat vaatimattomampia, mutta vedenkorkeuden laskiessa vähitellen on alkanut lohi iskemään myös soutajien vaappuihin.

Tulossa on varmasti ikimuistoinen lohikesä Tornionjoelle ja muistetaan pitää maltti mukana.

Sain kuvan yhdestä matkakosken hienosta lohesta, jolla oli painoa yli 24kg. Onnittelut hienosta lohesta!

Matkakosken yksi suosituimmista ottipeleistä on putkiperho


Lohien nousuvauhti vain kiihtyy. Tässä Torniojoen lohilaskurin tilanne 13.6.2015


tiistai 9. kesäkuuta 2015

Kesäkuu on Ahvenanmaalla hyvää lohiaikaa

Osa venekunnista poistui Ahvenanmaalta ja uusia venekuntia saapui saarivaltioon. Sekä mikä ei muuttunut, oli lohensyönti. Lohta tuntuu riittävän ja kelitkin alkavat vähitellen rauhoittua, niin uistelijat pääsevät viettämään pitkiä päiviä merellä. Jos tuntuu ettei toukokuu sovi omiin aikatauluihin lohenuistelun osalta, niin kesäkuussa lohikausi on vielä hyvin käynnissä Ahvenanmaalla.

Venekunta Haatajan päätöspäivän saalis

Venekunta Mensosen avauspäivän saalista

Venegrillillä muonitus onnistuu vesilläkin

Venegrilli on veneilijän yksi parhaista kaverista, ehkä sen koiran jälkeen;) Foliopaketissa paistat kätevästi esimerkiksi hamppareita. Ja kalamiehellähän sekä kalanaisilla on tunnetusti kova nälkä...

Hampparihetki


Venegrilli on kätevä hankkia verkkokaupasta, josta se tulee parissa päivässä kotiin ja on heti valmis kalareissuun...

torstai 4. kesäkuuta 2015

Tämä kuva kertoo kaiken onnistuneesta kalareissusta

Kun kuva saapui puhelimeeni, niin se kertoo kaiken oleellisen. Tyytyväinen uistelija perkaa merilohta ja mahtavat fileet välittyvät verkkokalvolle. Tähän ei tarvita muita sanoja.


Proline 26 WA

Sain viikko sitten kutsun hypätä Proline 26  Wa mallisen veneen kyytiin, jota olin aikaisemmin ihastellut trailerilla sekä satamassa. Vene on pitkäaikaisen kalakaverini Jarin, joka haeskeli vuosia merelle sopivaa vetouisteluvenettä, joka kestää myös vähän tyrskyjä. Proline on sellainen vene, joka todellakin on merikelpoinen.

Proline laiturissa

En malttanut olla hyppäämättä kyytiin

Prolinen runko sekä perärakenne on hyvin vankka, joka mahdollistaa myös isojen tuplakoneiden asennuksen. Kyseisen Prolinen menoa oli vauhdittamassa 2 x 250hv Mercuryn 4-tahti moottorit. Marssivauhtikin oli jo monelle pienemmälle veneelle kovaa kyytiä ja vaikka hieman kynsimme kovan merenkäynnin johdosta kalapaikoille, niin pystyimme pitämään tuollaista 50km/h vauhtia yllä. Tuplakoneet ovat luonnollisesti myös turvallisuuskysymys ja näiden saisi yleistyvän myös Suomessa. Kysyin Jarilta, että kuinka hän koneilla uistelee? Sain vastaukseksi, että vuorotellen aina toisella koneella, jotta käyttötunnit saadaan tasattua. Hyvin järkeenkäypää.

2 x 250hv Mercury


Iso ja merikelpoinen vene ansaitsee luonnollisesti kaverikseen paljon huippuluokan elektroniikkaa. Sitä Prolinessa riitti ja itsekin sain hyvän oppitunnin erilaisiin laitteisiin, joista osa oli entuudestaan vieraita.

Tuplakoneet - miksei Tuplanäytötkin

Takilamiehen kaiku oli sijoitettu taakse

Parasta veneessä oli uistelijan näkökulmasta se hyvä yhteys tuulensuojan ja kalastustuntuman välillä. Prolinessa on tilaa sekä mukavuuksia, mutta kuitenkin pysyt koko ajan tilanteen tasalla uistelun suhteen. Myös jääkaappitilaa oli erittäin hyvin sekä wc- tilat. Kokonaispaketti oli kerrassaan vakuuttava.

Kalatkaan eivät venettä kiertäneet, joten suosittelen!

Esittelyssä Anchovy täkyraksit

Täkyraksien pioneeri ja edelleen markkinajohtaja nro 1 on Kanadalainen valmistaja Anchovy Special. Kaikki alkoi Anchovy Special mallista, joka on edelleen käytetään raksihuppu lähes maassa kuin maassa. Aikanaan valmistaja teki myös Anchovy Minnow hupun, joka oli tarkoitettu pienemmälle syötille. Anchovy Minnow on myös löytänyt oman käyttäjäkuntansa. Viimeisin veljessarjan tulokas on "isoveli", Anchovy Bullet Roll, joka tuli markkinoille 2011. Kyseinen huippu tehtiin yhä kasvavalle isomman syötin käyttäjäkunnalle. Anchovy Bullet on osoittautunut erinomaiseksi lisäksi Anchovy:n mallistoon.

Anchovy Special on tarkoitettu syöttikalalle 11-14cm. Anchovy Special on suhteellisen tarkka virittää, mutta on ehkä kaikkein "sielukkain" raksihuppu, johon saa todella hienoa uinteja. Huppuun voi virittää tynnyriuinteja niskareiän avulla tai sitten virittää "putkiuintia" nokkareiän avulla. Optimaalinen vetonopeus 2.4-2.8 km/h. Tässä muutamia väriesimerkkejä:














Anchovy Minnow raksihuput on tarkoitettu 9-12cm mittaiselle syötille. Huppuun saa myös isomman syötin, jolloin siihen erittäin rauhallisen uinnin, joka on ollut jalokalan mieleen. Erityisesti vesistöissä, joissa on pientä muikkua, niin kannattaa suosia pienempää raksihuppua. Optimaalinen vetonopeus 2.4-2.6 km/h. Tässä muutama väriesimerkki:





Anchovy Bullet Roll on huppu isommalle syötille 12-16cm. Parasta Bullet Rollista on se, että se on kaikista helpoin virittää Anchovy malliston raksihupuista. Anchovy Bullet Roll kestää vauhtia sekä ennen kaikkea isompaa aaltoa. Kova keli ei tapa yhtä helposti kyseisen hupun uintia ja siksi Bullet Roll pyytää esimerkiksi merelläkin kovemmassa kelissä. Suosittelen kokeilemaan! Optimaalinen vetonopeus 2.5-3.2 km/h niskareiästä, nokkareiästä voidaan vetää 3.5- 4.2km/h. Tässä pari väriesimerkkiä: