Toivottavasti lohentäyteinen syksy on taas täällä, kun vedet ovat
viilenneet lähelle 10- astetta. Olemme tehneet pari reissua järvelle, että
löydämme taas tuntuman siihen kun kausi on kuumimmillaan. Kaikki tähtää
muikunkudun ajankohtaan, jolloin Näsijärveltä yleensä nostetaan kauden parhaat
ennätyskalat. Vedenlämmöt ovat liikkuneet 10.1- 11- asteen välillä, niin
Näsinselällä kuin Koljonselällä. Vesillä olemme käyneet kaverin 515 Fasterilla,
kun Quicksilveriä odotetaan saapuvaksi.
Uistelureissut on tehty Koljonselälle, vaikka vene onkin
Näsinselällä laiturissa. Näsinselältä on nostettu paljon kalaa, mutta
tyypiilistä istukasta joka on luokkaa 40-50cm. Koljonselällä näitä on ollut
vähemmän ja meidän kokemuksen mukaan kala yleensä vauraampaa ja tärpit yleisesti
ottaen harvemmassa kuin Näsinselällä.
Ensimmäisen reissu suuntautui Koljonselän Itäpuolelle, joka on
hyvää taimenaluetta. Vedenlämpö oli tuolloin 10.1 astetta, päivä tosin turhan
tyyni. Asetimme vetonopeuden haarukkaan 2.7km/h ja täkyraksit saatiin uimaan
erinomaisesti. Noin reilun tunnin jälkeen veneessä kävi ensimmäisen taimen ja
pakko todeta, että nykyään nässyn taimenet ovat pulskempia kuin muutama vuosi
sitten. Nykyään tuollainen 50cm taimen on yllättävän vauras, hieman samanlainen
kuin esimerkiksi Päijänteellä.
Muikkuparvia oli mukavasti noin 12-20m syvyydessä, johon viritimme
6 takilavapaa. Pian alkoikin tapahtua, nimittäin haukea nousta veneeseen. Tämä
ilmiö meitä hieman huolettaa nimittäin haukien määrä on lisääntynyt melkoisesti
viime vuosina. Sama ilmilö on havaittu esimerkiksi Päijänteellä. Hauet eivät
olekaan rantapenkassa, vaan ruokailevat selkävesillä sekä syvänteissä
muikkuparvien perässä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta järvilohi- sekä
taimenistukkaiden selviytymiseen. Pinkki huppu houkutuslevyn takana oli
suorastaan vastustamaton hauelle. Onneksi haukien tulo loppuu marras- ja
joulukuussa meidän kokemuksen mukaan.
Syksyinen nässy
Ensimmäisen reissun aikana veneessä kävi 4 taimenta sekä saman
verran haukia. Yksi taimen laittoi plaanarin pakittamaan siten, että olimme
lähes varmoja mittataimenesta. Kala oli kuitenkin vain +50cm mittainen, joka
vapautettiin takaisin kasvamaan. Tällä reissulla järvilohia ei veneeseen
noussut. Taimenet olivat tasaisen syvänteen päällä, rantapenkasta ei taimenia vielä
tavoitetttu. Päivän ottivärit olivat Coconut
Special ja Splätter marjapuuro.
Toinen reissu suuntautui välikoljolle ja tasalämmin sää oli tehnyt
sen, että vedenlämpö oli tällä kertaa 11- astetta. Taas kerran sää oli lähes
pläkä, joka on nässyllä kyllä haasteellinen. Näinä päivinä olemme saaneet
isompia kaloja yleensä vain aamu- tai iltahämärässä. Sellainen 4-7m/s tuuli on
oma suosikki nässylle, jolloin kala on yleensä aktiivinen. Mutta aina pitää
yrittää, kun vesile pääsee.
Tällä kertaa vesille lähdettiin aamuhämärässä ja pian raksien
laskun jälkeen olikin ensimmäisen järvilohi kiiinni Peronsaaren vieressä. Lohi
oli pirteä, mutta perinteisen 50cm kokoinen.
Lohta veneeseen
Tämän jälkeen seurasi hieman rauhallisempi jakso, muutamaa haukea
lukuun ottamatta. Nämäkin tulivat perinteisesti takilasta pohjan tuntumasta,
josta muun kuin hauen saaminen näyttää olevan tällä hetkellä hankalaa. Muutama
vuosi takaperin saimme takilalla kohtuullisesti etenkin järvilohta, mutta tällä
hetkellä hauki tuntuu ehtivän ensin aina takilassa uivaan syöttikalaa. Näiltä
paikoilta nostettiin ennen vastaavaan aikaan punalihaista ja ilmaisen vielä
kerran pienen huolenaiheeni ilmiöön liittyen.
Päätimme vetää loppuiltapäivän syvänteen päällä pintavetoa, josko
siellä vaeltaisi mittakala pintakalvossa. Yhden järvilohen saimme kalvosta,
mutta tämä oli tyypilistä kokoa. Onneksi kalat on saatu vapautettua hellästi,
jotta kalat saavat kasvaa "aikuisiksi". Järvilohet tulivat kummatkin
8g painon takaa, syvänteen päältä. Jatkoimme uistelua syvänteen päällä ja kun
teimme syvänteen päässä tiukemman käännöksen, niin siltä sivulta jossa vetoa ei
ollut niin reunimmainen vapa lähti sojottamaan tiukasti sivulle. Totesimme,
että kalahan siellä on kiinni. Kala lähti vetämään ulospäin sivulle, joka oli
sinänsä aika hauskaa. Tämän jälkeen kala tulikin venettä kohden, keräten
mukaansa kaksi plaanaria.
Tässä vaiheessa ihmettelimme, että mikä kala siellä
oikein on. Saimme siimasopan veneeseen ja aloimme selvittelemään tätä. Kala oli
rauhallisesti veneen perässä, mutta hyvin syvällä. Kohtuullisen kauan meni
selvitellessä siimavyyhtiä, mutta sitten oli kalan pumppaamisen vuoro.
Ajattelimme, että olisiko kyseessä isompi lohi koska vetää noin tasaisen
rauhallisesti. Samasta paikasta on saatu ainakin kaksi nelosen järvilohta
meidän toimesta.
Kala tuli vihdoin pintaan, mutta silloin pahin pelko paljastui. No
jumalauta tämäkin on hauki. 60m syvänteen päältä pintavedolla hauki, niin kyllä
alkaa suoraan sanoen puistattamaan. Me kun luulimme kelaavamme järvilohta
veneeseen. Haukia tuntuu olevan joka paikassa ja meitä ei enää naurattanut.
Vihernieriällä oli painoa 4kg, joten siksi kaveri jaksoi hieman laittaa
hanttiin.
Huolestuttavasti syvänteissä yleistynyt Nässyn hauki
Iltasyönti jäi kokematta, kun piti ehtiä päiväkotiin lapsia
hakemaan. Kunhan vedenlämpö putoaa tuollaiset 2-3 astetta, niin johan alkaa
tapahtua. Nässyn lohikunkku kisassa on todellinen sesonki käsillä.
Järvilohille maistuivat Anchovy Minnow huput värissä TOFFEE CARAMEL
Kireitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti