Kuha syönnillään Juhannuksena

Juhannus merkitsee aina itselleni hetkeä, jolloin pääsee rentoutumaan oman perheen sekä sukulaisten parissa. Oli sää mikä hyvänsä, niin mökillä arkiset kiireet unohtuvat aina. Järven läheisyys on kuitenkin kalamiehelle sen verran tärkeää, että polte vesille on aina kova. Vaikka järvellä ei pitkiä aikoja pysty viettämään, niin "täsmäiskuja" pyritään päivittäin. Järvi on onneksi suhteellisen pieni ja keskisyvyys vain luokkaa 4m ja ainoat syvänteetkin vain 8-10m syvyisiä. Näin ollen päästään lähes aina oikeaan syvyyteen kuhia tavoittelemaan, olivatpa ne sitten pintakalvossa tai pohjan tuntumassa. Välillä järven vesi on juhannuksena +20 astetta, mutta tällä kertaa kylmyys oli painanut veden lämmöt 14-15 asteeseen. 

Ajattelin, että kuhat eivät varmasti ole aivan pintakalvossa, vaan tuollainen 3-4m syvyys on varmasti hyvä. Näin ajattelimme, kun valmistauduimme kuhanpyyntiin. Onneksi pakissa oli painoja mukana, jotta Deadfish vaaput saatiin upotettua syvyyksiin.

Kiekkomies kalavesillä ei ole mitenkään harvinaista, koska yleisimmät kesäiset rentoutumismuodot urheilijoilla tuntuvat löytyvän joko Golffin tai kalastuksen parista. Jo useamman vuoden olemme harjoitelleet Numon kanssa kuhankalastuksesta erityisesti Juhannuksena ja käyrä tuntuu olevan koko ajan ylöspäin. Tekniikka, välineistö sekä vesistötuntemus kehittyy ja sitä kautta erityisesti myös itseluottamus. Juhannuksena 2014 itseluottamus tuntui olevan erityisen korkealla ja se myös palkittiin.

Kun teimme ensimmäisen täsmäiskun järvelle, niin strategiaksi sovittiin yhteistuumin että uistimet painotetaan uimaan noin 3-5m syvyyteen sekä keskitytään kalastamaan järven kahta syvännettä. Kun pääsimme isoimman syvänteen päälle, kun huomasimme kaiussa valtavat täkyparvet sekä näiden joukossa "isoja banaaneja". Tiesimme, että nyt ollaan oikealla paikalla. Jo ensimmäisen veto syvänteen päältä tuotti kauden avauskuhan, joka nappasi Deadfishiin joka oli painotettu 50g uistelupainolla. Tämä kuha painoi hieman runsaat 2kg. Kun paketti oli taas kasassa, niin kaarroimme uudestaan samaan paikkaan. Taas täsmälleen samassa kohdassa niiasi täysin sama vapa, jossa myös sama Deadfishsiiman päässä.  Alkoi seuraava Teemun ja kuhan välinen taistelu. Tämäkin taistelu päättyi Rauman Lukon eduksi ja haavissa lepäsi seuraava kuha. Tämä kuha oli astetta isompi, noin 3kg painoinen yksilö. Nyt oli kiintiö täynnä ja aika mennä rantaan perkauspuuhiin.

Rantaa kohden - kuhaämpäri on nyt täynnä

Juhannuksen kuhanpyynti alkoi mainiosti

Nuorempi kaarti poseeraamassa

Seuraava päivänä kalamiehet eivät malttaneet pysyä poissa vesiltä, kun Ahti oli ollut antoisa edellisenä päivänä. Tällä kertaa mukaan otettiin serkkupojat Oliver & Liius. Muutaman kerran pojat ovat olleet jo aikaisemminkin mukana ja vähitellen uudet kalastajanalut alkavat tottua veneessä olemiseen. Saamamiehiä molemmat ovat olleet jo alusta lähtien ja meille alkaa jäädä vain "haavimiehen" rooli tulevaisuudessa. Reissu aloitettiin saman syvänteen päältä ja ennen saapumista syvänteen reunalle, kiusasivat hauet meitä muutaman kappaleen verran. Kun nämä oli irroitettu koukuista, niin aloimme olla ottipaikan kohdalla. Kuin ihmeen kaupalla, niin taas vapa kaartui aivan identtisessä paikassa. Teemu ja pojat kelasivat kalan ylös ja taas kuha lepäsi veneen pohjalla. Tämäkin kuha oli 3kg painoinen, joten ilmeisesti vahva vuosiluokka kyseessä. 

Saamamiehet Oliver & Liius - Kuha 3kg

Voisiko sanoa, että tässä vaiheessa maha alkoi jo olla täynnä. Emme uskoneet, että näin koleana juhannuksena kuha olisi näin hyvällä syönnillä. Todellisuudessa kuha kuitenkin tankkaavat kovasti kudun jälkeen, jolloin se siirtyy takaisin syvänteisiin. On vain löydettävä oikea ottisyvyys. Viimeisenä päivänä teimme viimeisen reissun vesille ja aloitimme tutusta paikasta. Pari kertaa ajoimme ottipaikan ohitse, mutta kalaparvia ei näkynyt kaiussa enää. Teimme päätöksen, että siirrymme toiselle syvänteelle koska tuuli oli kääntynyt yön aikana. Kun saavuimme toiselle syvänteelle, niin taas kaiussa näkyi kalaparvia. Muutama veto syvänteen reunaa pitkin, niin johan vapa taipui taas. Deadfish oli taas maistunut kuhalle, kuten muinakin päivinä. Tämä väsytys oli juhannuksen pisin ja Teemun annettiin olla vavan varressa, kun "tatsi" oli päällä. Tutun kaavan mukaisesti kuha väsyteltiin veneen perään, josta haavi nappasi sen kyytiin. Tämä kuha olikin lopetuksen arvoisesti Juhannuksen isoin, hieman yli 3kg painava.

Rauman Lukon Teemu Nurmi - kauden päätteeksi pronssia ja juhannuksena kuhaa

Juhannus 2014 jää varmasti kuhanpyytäjien mieleen ja mökkikirjaan tehtiin unohtumattomat merkinnät. Onneksi kuhakausi on vasta aluillaan;)

Kireitä!